Filosofian professori Phillip Caryn mukaan areiolainen harhaoppi, jota vastaan Nikean uskontunnustus muotoiltiin 1700 vuotta sitten, elää ja voi hyvin edelleenkin.
”Me uskomme yhteen Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.” Nikean uskontunnustuksen alku kuulostaa jylhältä ja juhlalliselta. Mutta tunnustus voi myös tuntua monimutkaiselta ja sen ymmärtäminen vaikealta. Ymmärtämistä helpottaa, kun tietää, miksi Jeesuksesta ja hänen olemuksestaan puhutaan Nikean uskontunnustuksessa varsin monisanaisesti. Syy on selvä: 300-luvulla tuli välttämättömäksi kuvata tarkasti sekä kolminaisuusoppi että Jumalan ihmiseksi tulemisen ihme. Niin kutsuttu areiolainen harhaoppi oli nimittäin saanut monet kristityt pauloihinsa.
Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous kokoontui Nikean kaupungissa nykyisen Turkin alueella vuonna 325. Siellä muotoiltu Nikean tunnustus on yksi vanhan kirkon kolmesta yleisestä eli ekumeenisesta ja katolisesta uskontunnustuksesta. Nikean uskontunnustus viettää 1700-vuotisjuhlaansa vuonna 2025.
Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja. Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi ja tuet kristillisiä kirjoittajia.
