Vääntöä virasta

Vääntöä virasta

Sleyn kotimaantyönjohtaja Juhana Tarvaisen mielestä naispappeus on teologisesti mielenkiinnoton kysymys, josta on silti tarpeellista keskustella julkisesti.

Emeritusarkkipiispa John Vikström ja Sleyn kotimaantyönjohtaja Juhana Tarvainen ovat käyneet Kotimaa-lehdessä kirjeenvaihtoa naispappeudesta viime marraskuusta alkaen.

Keskustelun kirvoitti Tampereen hiippakunnan piispa Matti Revon ja Tarvaisen yhteishaastattelu (Kotimaa 6.11.), jota Vikström kommentoi yleisönosastokirjoituksessa muutama päivä myöhemmin. Vikströmin mielestä naispappeus ei ole niinkään virka- kuin naiskysymys: Raamatun naiskäsitys puhekieltoineen on vanhentunut eikä sillä voida enää nykypäivänä perustella kirkon virkaa. Tähän Tarvainen vastasi, että ”Raamatun sisältöä ei voi jakaa koreihin sen mukaan mikä sitoo ja mikä ei. Nainen pappisvirassa irrottaa pappisviran sen apostolisesta luonteesta ja hylkää virkaan liittyvät kriteerit, jotka Raamattu sille antaa”. (Kotimaa 20.11.)

Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja. Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

Kirkkokysymys tapetilla

Juhana Tarvainen työstää parhaillaan kirjaa kirkkokysymyksestä työnimellä Murtunut Kristuksen ruumis.

– Kirkkokysymys on ajankohtainen. Evankelinen liike on elänyt jännitteisessä tilanteessa suhteessa kirkkoon koko olemassaolonsa ajan, mutta dogmaattis-kirkkohistoriallista esitystä tästä kysymyksestä ei ole liikkeemme piirissä aiemmin tehty.

Tarvainen lupaa, että kirja vastaa kysymykseen, miten tulisi toimia suhteessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

– Se on kunnianhimoisesti sanottu, hän myöntää.

– Toivon, että kirja rakentaa kirkon ykseyttä eikä ainakaan lisää murtumia Kristuksen ruumiissa.

Tarvainen antaa tunnustusta kirjaprojektinsa tukijoukoille.

– Minulla on ollut erinomaisia kirittäjiä, jotka ovat auttaneet, sparranneet, pyytäneet poistamaan, syventämään ja harkitsemaan uudestaan. Ilman heitä tämä ei olisi ollut mahdollista.