Kun Sleyn lähetystyöntekijä Olli Oleniuksen työ Virossa oli päättymässä, hän halusi jättää jälkeensä jotakin, mikä tukisi Viron evankelisluterilaista kirkkoa sen työssä. Olenius kokosi tiimin, ja syntyi opetusvideoiden sarja.
Viron evankelisluterilaisessa kirkossa ei ole kuukausipalkkaisia nuorisotyöntekijöitä, ja nuorisotyö hoituu käytännössä vapaaehtoisten voimin. Kirkko kamppailee taloudellisten haasteiden kanssa, eikä nuorille vapaaehtoisille ole tarjolla juurikaan tukea nuorisotyön tekemiseen. Muutkin luterilaisten seurakuntien työntekijät joutuvat usein tekemään toista työtä selvitäkseen taloudellisesti. Monissa seurakunnissa ainoa palkattu työntekijä on kirkkoherra, jonka palkka saadaan hädin tuskin kasaan.
Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että nuorten parissa tekevät työtä toiset nuoret. Heille ei kuitenkaan ole ollut olemassa materiaalia, jonka avulla he voisivat päästä konkreettisesti kiinni nuorisotyön tekemiseen. Tätä aukkoa paikkaamaan Sleyn silloinen Viron lähetystyöntekijä Olli Olenius sai pari vuotta sitten idean nuorisotyöntekijöille tarkoitetusta käytännönläheisestä opetusmateriaalista. Nyt kymmenen lyhytvideon sarja, Noortejuhi ABC, on katsottavissa luterilaisen kirkon nuorisotyötä tekevän Lasten ja nuorten yhdistyksen Youtube-kanavalla.
Mitä Viron evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyön ajattelevat Olli Olenius, Lasten ja nuorten yhdistyksen työntekijä Triin Salmu sekä Mattias Haamer, joka valittiin viime vuonna kirkon konsistoriin nuorisotyöstä vastaavaksi asessoriksi? Salmu ja Haamer olivat myös tekemässä Noortejuhi ABC -materiaalia.
Arkkipiispakin mukana
Nuorisotyön Noortejuhi ABC -materiaalin koostaminen alkoi niin, että Olli Olenius kokosi tiimin. Siinä nuorisotyötä tekevät vapaaehtoiset pohtivat, mitä teemoja materiaalissa olisi tarpeen käsitellä. Olenius sanoo, että vaikka hän olikin ollut muutaman vuoden työssä Virossa, virolaisten oma kokemus oli tärkeää saada mukaan.
– Videoilla käsitellään tehokkaasti, tiiviissä muodossa monia nuorisotyön tekemiseen liittyviä kysymyksiä ja varustetaan nuorisotyöntekijöitä, Olenius selittää.
– Videoiden tärkein tehtävä on innostaa nuorisotyön tekemiseen. Mukana on myös yksi video, joka on suunnattu nimenomaan kirkkoherroille. Siinä puhuu Viron evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma. Tämän videon on tarkoitus korostaa kirkkoherroille nuorisotyön tärkeyttä ja sitä, että vapaaehtoiset nuorisotyöntekijät tarvitsevat tukea, Olenius jatkaa.
Oleniuksen mukaan virolaiset ovat toimintatavoiltaan hyvin käytännönläheisiä, ja siksi videoistakin haluttiin tehdä sisällöltään mahdollisimman konkreettisia.
– Tarkoitus oli myös, että materiaali olisi mahdollisimman ajatonta, jotta parin vuoden päästä sitä ei tarvitsisi tehdä uudestaan.
”Inhimillisesti katsoen vaikeaa”
Videoilla käsitellään muun muassa sitä, mitä kristillinen nuorisotyö on ja miksi sitä tehdään. Miten järjestää hyvä nuortenilta tai nuortentapahtuma? Miten tukea nuorten hengellistä kasvua? Miten nuorisotyö on osa seurakunnan ja kirkon toimintaa?
Olenius huomauttaa, ettei viron kielellä ole nuorille juurikaan luterilaista opetusmateriaalia kuten raamattuopetusta.
– Jos työni olisi jatkunut Virossa, olisin alkanut koostaa tällaista materiaalia.
Millaisena näet nuorisotyön tulevaisuuden Virossa?
– Inhimillisesti katsoen tilanne on hyvin vaikea. Nuorisotyö on aika pienimuotoista, Olenius vastaa.
– Uskon silmin katsottuna olen kuitenkin toiveikas ja rukoilen kovasti, että kirkossa voisi syntyä into nuorisotyön tekemiseen. Kaikki on mahdollista, jos kirkossa aletaan tukea nuorisotyöntekijöitä. Herran avulla voidaan saada paljon aikaan. On myös merkittävä ja hieno asia, että Mattias Haamer valittiin nuorisotyön asessoriksi.
Haamer on Viron evankelisluterilaisessa kirkossa kaikkien aikojen nuorin asessori. Hänestä tuli myös Noortejuhi ABC -materiaalin kasvot, sillä hän opettaa videoilla.
Rohkeutta evankeliumin opettamiseen
Triin Salmu Lasten ja nuorten yhdistyksestä kertoo, että videot on nyt esitelty nuorisotyötä tekeville vapaaehtoisille, ja niitä on jo katsottukin joitakin kertoja.
Salmun mukaan yksi suurimmista haasteista Viron evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyölle on, että siinä ei ole ollut juurikaan jatkuvuutta. Monissa seurakunnissa nuorisotyö on loppunut, kun siitä vastannut vapaaehtoinen on lopettanut.
– Työn aloittaminen uudelleen nollapisteestä ei ole helppoa, Salmu huomauttaa.
Hän toteaa myös, että suurella osalla virolaisista on ollut hyvin vähän kontaktia kristilliseen uskoon tai kirkkoon, ja he saattavat suhtautua uskonasioihin negatiivisesti. Tämänkin vuoksi virolaisten nuorten tavoittaminen on haastavaa.
– Osa ongelmaa saattaa olla siinä, miten kristillisestä uskosta kommunikoidaan tehokkaasti nuorille. Meidän pitää olla rohkeampia evankeliumin opettamisessa! Salmu sanoo.
Mitä luterilaiset voivat tarjota nuorille?
Onko Virossa ollut havaittavissa nuorten keskuudessa uutta kiinnostusta kristinuskoa kohtaan niin kuin esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa?
– Mielestäni jotakin samantapaista on nähtävissä, Salmu vastaa.
Hänestä tämä näkyy siinä, mitä nuorten toiminnalta odotetaan. Nuoret eivät halua ainoastaan pelejä ja hauskoja aktiviteetteja.
– He kaipaavat kuitenkin myös raamattuopetusta, ja siksi myös nuorisotyötä tekevillä pitäisi olla enemmän tietoa Raamatusta.
Salmu huomauttaa, että Virossa vapaakirkoilla on erittäin aktiivista nuortentoimintaa.
– Näemme niiden toiminnassa, että nuoret edelleen löytävät kristinuskon. Mutta luterilaisina kirkkona meidän on mietittävä, mitä me voimme nuorille tarjota.
Salmu toteaa olevansa toiveikas Viron evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyön tulevaisuuden suhteen.
– Tulee uusia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ja motivoituneita tekemään nuorisotyötä. Näen myös, että uudet seurakunnat toivottavat nuoret tervetulleiksi ja auttavat heitä kasvamaan Kristuksessa.
Nuorisotyötä neljännessä sukupolvessa
Mattias Haamer on kauppatieteiden kandidaatti, joka työskentelee tällä hetkellä markkinoinnin ja nuorten kohtaamisen parissa Tarton teologisessa akatemiassa.
Mattias Haamer tekee hengellistä työtä jo neljännessä sukupolvessa Viron evankelisluterilaisessa kirkossa. Haamer sanoo arvostavansa hyvin paljon työtä, jota Olli Olenius teki Virossa, ja hän lähti mielellään mukaan Noortejuhi ABC -materiaalin suunnitteluun ja kurssin toteuttamiseen.
Haamer näkee suurena ongelmana Viron evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyössä sen, että nuorisotyötä tekeville vapaaehtoisille ei ole tarjolla riittävästi tukea ja koulutusta. Jotain on kuitenkin yritetty tehdä. Haamer kertoo kuluneena keväänä järjestetystä nuorisotyöntekijöiden tapaamisesta, jossa oli mukana parikymmentä nuorta. Tapaamisessa suunniteltiin työtä eteenpäin, harjoiteltiin evankelioimista ja rukoiltiin yhdessä.
Kuten Olli Olenius ja Triin Salmu, myös Mattias Haamer korostaa raamattuopetuksen tarvetta. Muutaman päivän koulutus ei riitä, vaan nuorisotyötä tekeville pitäisi olla lisäkoulutusta kristinuskon sisällöstä.
– Nuorisotyöntekijät tarvitsisivat koulutusta sekä Raamatusta, nuorten kohtaamisesta että tiimien johtamisesta.
Kolehti yli odotusten
Vaikka Viron evankelisluterilaisessa kirkossa ymmärretään nuorisotyön tärkeys, siihen ei ole juurikaan ohjattavissa taloudellisia resursseja. Niinpä Mattias Haamer iloitsee taannoin nuorisotyölle seurakunnissa kerätystä kolehdista.
– Rahaa saatiin yli odotusten, kaikkiaan kolmetuhatta euroa!
Haamer toteaa, että nuorten tavoittaminen on vaikeaa, koska virolaisessa yhteiskunnassa lapsilta ja nuorilta puuttuvat luontaiset kosketuskohdat kristilliseen uskoon. He eivät käy kirkossa, koulussa ei puhuta kristinuskosta, eivätkä he välttämättä sosiaalisessa mediassakaan kohtaa kristinuskoon liittyviä sisältöjä.
– Toki satunnaiset kohtaamisetkin ovat tärkeitä, mutta olisi myös tärkeää olla paikkoja pidemmille kohtaamisille. Olen luonteeltani optimisti, ja ajattelen nuorisotyön tulevaisuudesta toiveikkaasti. Olemme onnistuneet luomaan yhteyttä nuorisotyöntekijöiden välille, tukemaan ja motivoimaan heitä. Tilastojen mukaan yksi vapaaehtoinen tekee nuorisotyötä noin kolmen vuoden ajan. Siksi on tärkeää huolehtia myös siitä, että työntekijän lopettaessa työlle on jatkaja ja voimme kouluttaa häntä tehtävässään, Mattias Haamer korostaa.
TEKSTI: Elina Takala
