“Yksi vartioi kiväärin kanssa, kun toinen saarnasi evankeliumia”

Hämeenlinnan kesäseuroissa kerätyllä kolehdilla järjestettiin evankelioimismatka saavuttamattomille seuduille Pakistanissa.

Pakistan on Open Doors -järjestön ylläpitämän, kristittyjen vainoja kartoittavan Wolrd Watch -listauksen sijalla kahdeksan. Vainon taso on Open Doorsin mukaan Pakistanissa ”äärimmäisen vakava”. Valtauskonto on Islam. Alueella perinteisesti vaikuttaneet kirkot voivat toimia suhteellisen vapaasti, mutta ne ovat viranomaisten tiukassa valvonnassa, koska niihin on muun muassa kohdistettu pommi-iskuja.

”Pakistanin pahamaineisia jumalanpilkkalakeja käytetään usein vähemmistöryhmiä vastaan. Syytökset koskevat muita useammin kristittyjä. Peräti noin neljäsosa jumalanpilkkasyytöksistä kohdistuu kristittyihin, vaikka kristityt muodostavat vain 1,8 prosenttia maan väestöstä. ”, Open Doors tiedottaa.

Järjestön mukaan erityisesti tavoittavaa työtä tekeviä kirkkoja vastustetaan, ja kristityt kärsivät rakenteellisesta syrjinnästä.

”Viranomaiset varaavat likaisina ja nöyryyttävinä pidetyt ammatit kristityille, esimerkiksi viemärinpuhdistustyöt”, Open Doors raportoi.

Eniten vainoa kohtaavat islamista kristinuskoon kääntyneet. Radikaalit islamistiryhmät pitävät heitä luopioina, ja kristityksi kääntymistä pidetään häpeällisenä perheen ja koko yhteisön kannalta.

Näistä syistä Pakistanissa elää edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia Jeesuksesta. Sleyn Aasian aluekoordinaattori Pentti Marttila kertoo, että Sley pyrkii tavoittamaan myös näitä vähiten saavutettuja kansoja.

– Pakistanista tuli parilta teologilta pyyntöjä, voisimmeko antaa heille ja heidän kotiseurakunnalleen opetusta. Olemme pitäneet netin välityksellä näitä opetuksia pari vuotta, kerran kuukaudessa, Marttila kertoo.

Vastuunkantajat innostuivat

Marttila koordinoi Pakistaniin tehtävää opetustyötä, ja hänen lisäkseen opetusta ovat antaneet Sleyn työntekijöistä Pekka Jauhiainen ja Martti Pyykönen sekä Hämeenlinnan Luther-talon aktiivi Jyrki Koivisto.

– Pakistanissa kristityt joutuvat kokoontumaan usein tilanteessa, jossa on vaara, että islamilainen ääriryhmä iskee. Viranomaiset pyrkivät turvaamaan kirkoissa kokoontumisen, ja joskus he laittavat ovelle poliisivartion, mutta erityisestä pääsiäisen ja joulun aikoina tapahtuu ääriryhmien terrori-iskuja, Marttila kertoo.

– Myös kristittyjen tyttöjen ja nuorten naisten sieppaukset, pakkokäännytykset islamiin ja pakkoavioliitot ovat yleisiä, eikä viranomaisilta aina saada apua näissä tilanteissa.

Pastori Marttila vastaa myös Sleyn Hämeenlinnan messuyhteisöstä. Viime keväänä hän kertoi yhteisölle rukouskirjeessään, että pakistanilaisille annetaan opetusta Suomesta käsin.

– Kertomus Pakistanista kosketti messuyhteisömme jäsenten sydämiä. Viime kesänä, kun meillä oli kotiseuroja Hämeenlinnassa, osallistujat päättivät, että he haluavat lähteä työhön mukaan. He keräsivät siellä kolehdin.

– He kertoivat minulle vasta jälkeenpäin keränneensä sellaisen. En ollut ehdottanut sitä.

Marttila välitti tiedon kolehdista pakistanilaiselle kontaktilleen, paikallisen kristillisen koulun rehtorille Mushtaqille, jonka sukunimeä ei turvallisuussyistä tässä mainita.

– Mushtaq innostui kuultuaan suomalaisten kristittyjen halusta viedä evankeliumia eteenpäin Pakistanissa yhdessä heidän kanssaan. Huolimatta monista haasteista hän ja hänen tyttärensä ovat saaneet sydämelleen evankeliumin kertomisen maanmiehilleen Pakistanissa.

Mushtaq päätti, että kolehdin avulla tehtäisiin evankelioimismatkan maaseudulle.

Sanaa ja ruokaa

Matka toteutettiin joulun aikaan. Osallistujat kuuluivat Mushtaqin kotiseurakuntaan.

Marttila näyttää kuvia ja videoita koko päivän kestäneestä evankelioimiskokouksesta. Ympäristö on vaatimaton kylä. Runsaslukuisen yleisön joukossa on paljon lapsia.

Eräässä kuvassa näkyy kolme miestä. Yksi heistä on Mushtaq, joka saarnaa. Hänen vieressään on mies, jolla on tonttulakki, ja tämän vieressä on mies, jolla on rynnäkkökivääri.

– Turvallisuustilanne oli siis tällainen. He saivat koko ajan pelätä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Masih saarnasi jouluevankeliumin keskeistä sisältöä.

– Tulimme kertomaan teille hyvän uutisen Jeesuksesta Kristuksesta, hän aloitti.

– Jeesus on Jumalan Sana, joka oli Jumalan luona jo ennen maailman luomista. Kaikki on luotu hänen kauttaan.

Masih jatkoi, että Jumalan Sana syntyi ihmiseksi.

– Jeesus tuli pelastamaan meidät syntiset kuolemalla puolestamme ristillä. Ainoastaan hänen nimessään meillä on pelastus. Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Jos suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala herätti hänet kuolleista, olet pelastuva, Masih siteerasi.

Sanan lisäksi paikalla olleille jaettiin ruokaa, joka oli hankittu Suomessa kerätyillä kolehtirahoilla.

– Neljä ihmistä ilmoitti haluavansa seurata Jeesusta, Marttila kertoo.

– Rukoilen ja toivon, että näiden kokoukseen osallistuneiden ihmisten hengellistä hoitoa jatketaan paikallisten toimesta.

Lähetystehtävä on kesken

Marttila kertoo, että tarkoituksena on päästä vierailemaan Pakistanissa Suomesta käsin.

– Jotta voisimme opettaa lisää ja ohjata työtä. Tämän päivän maailmassa voidaan kuitenkin opettaa myös netin kautta, ja sitten paikalliset ottavat vastuuta työstä.

Marttila kertoo Pakistanin lounaisosassa asuvasta monimiljoonaisesta baluchi-kansasta, jota on ollut erityisen vaikea tavoittaa ilosanomalla.

– Heitä on erityisesti Balochistanin maakunnassa, sekä naapurimaissa Iranissa ja Afganistanissa. Kristinusko on heidän keskuudessaan hyvin harvinaista. Lähetystyö kohtaa monia haasteita: baluchit ovat ylpeitä omasta kulttuuristaan ja perinteistään, mikä tekee evankeliumin vastaanottamisesta haastavaa.  Balochistanin turvallisuustilanne on vaikea. Alueella on ollut levottomuuksia, jotka vaikeuttavat kristillistä toimintaa. Uusien uskovien syrjintä ja vaino estävät sanoman leviämistä. Esimerkiksi elokuussa 2023 Jaranwalan kaupungissa poltettiin 125 kristittyjen kotia. Näitä kristittyjä syytettiin Koraanin halventamisesta.

Sleyn lähetysosaston strategiatyöskentelyssä on Marttilan mukaan keskusteltu siitä, että yhdeksi painopisteeksi otettaisiin juuri saavuttamattomat kansat, muun muassa Aasiassa.

– Pyrimme myös niin sanottuun teltantekijätyöhön, eli että voisimme lähettää ihmisiä suljettuihin maihin työskentelemään, esimerkiksi kristittyjä lääkäreitä.

TEKSTI: Petri Vähäsarja