Hyvä uutinen huonoille paastoajille
Ortodoksisessa kirkossa iloinen pääsiäisjuhla notkuvine herkkupöytineen on suuri kontrasti sitä edeltäneelle paastonajalle, jolloin kuoletetaan omia haluja ja keskitytään rukoukseen. Ortodoksiksi kääntynyt teologian tutkija Harri Huovinen kertoo omasta pääsiäisen vietostaan.
Se, joka on hurskas ja rakastaa Jumalaa, iloitkoon tästä hyvästä ja riemuisasta juhlasta. Joka on oikeamielinen palvelija, tulkoon riemuiten Herransa iloon. Joka on paastoten kilvoitellut, iloitkoon palkasta. Joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt, ottakoon tänään vastaan oikeudenmukaisen ansion. Joka tuli kolmannen hetken jälkeen, ilolla viettäköön juhlaa. Joka saapui kuudennen hetken jälkeen, älköön lainkaan tunteko pelkoa: kukaan ei menetä mitään. Joka tuli niin myöhään kuin yhdeksännellä hetkellä, tulkoon mukaan hänkin, lainkaan epäröimättä. Joka saapui vasta yhdennellätoista hetkellä, älköön olko huolissaan viivästymisestään, sillä valtias on jalomielinen: hän ottaa vastaan viimeisen niin kuin ensimmäisenkin, hän suo levon yhdennentoista hetken työntekijälle kuten ensimmäisestä hetkestä työtä tehneelle.
Näin alkaa kirkkoisä Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna, joka luetaan ortodoksisessa pääsiäisliturgiassa joka vuosi.
Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja. Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi ja tuet kristillisiä kirjoittajia.
Puhukaa saarnoista kotona!
Johannes Krysostomos (347–407) oli antiokialaissyntyinen munkki, joka Antiokian kirkon pappina toimiessaan tuli tunnetuksi taitavana saarnaajana, ja eteni aina Konstantinopolin arkkipiispaksi saakka. Johannes oli kuulu kaunopuheisuudestaan ja hänet tunnettiinkin lisänimellä Krystostomos eli ”Kultasuu”. Krysostomoksen tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat hänen homiliansa eli saarnansa eri Raamatun kirjoista. Teologina hän on ollut erityisen merkittävä itäiselle kristillisyydelle, joskin häntä pidetään arvossa myös lännessä. Ortodoksinen kirkko käyttää jumalanpalveluksissaan enimmäkseen Johannes Krysostomoksen liturgiaa.
Harri Huovinen kertoo, että hänelle Krysostomos-tutkijana kaikki Krysostomoksen saarnat ovat merkittäviä.
– Henkilökohtaisesti kaikki, mitä hän sanoo, on ihmeellistä. Pääsiäissaarna on myös hyvin ihmeellinen, eikä vähiten siksi, että se on Krysostomoksen saarnaksi hyvin lyhyt, hän nauraa.
– Jotkut Krysostomoksen saarnat nimittäin kestävät monta tuntia.
Krysostomos toistaa saarnoissaan, että kotona olisi tärkeä keskustella siitä, mitä kirkossa puhuttiin.
– Krysostomos muistuttaa miehiä keskusteluttamaan perheitään ja yhtä lailla naisia ja äitejä, että he muistuttaisivat miehiään velvollisuuksistaan.
”Muistakaa, mitä täällä on opetettu, ja ottakaa siitä vaari”, kuului Krysostomoksen viesti, Huovinen muotoilee.
