Viron kirkon lähetyskeskuksen johtaja Esa Luukkala: ”Lähetystyöntekijän tulee olla kanssakulkija”

Korona-aikaan kirkosta hakivat turvaa myös ne, jotka eivät siellä tavallisesti käyneet.

– Korona-aikana yhteiskunnassa oli nähtävissä iso kahtiajakautuminen. Viranomaiset painostivat ottamaan rokotteen ja viesti oli, että jos et ota, olet lähestulkoon vaarallinen muulle yhteiskunnalle. Jotkut ihmiset alkoivat tällöin etsiä kirkosta ja seurakunnasta omien sanojensa mukaan ”positiivista yhteisöä”, koska kaikkialla muualla heitä katsottiin karsaasti, mikäli he olivat eri linjoilla viranomaisten kanssa, Luukkala kertoo.

Siinä missä Suomessa kiistellään Suvivirren laulamisesta ja seurakunnan työntekijöiden on entistä vaikeampaa päästä kouluihin kristillinen sanoma edellä, Viron kouluissa ei podeta uskontoallergiaa.

Luukkalakin on usein päässyt puhumaan koululaisille pastorin roolissa.

– Kaikissa seurakunnissa, joissa olen työskennellyt, paikalliset koululuokat kävivät kirkossa. Heille kerrottiin evankeliumin sanoma, laulettiin ja rukoiltiin yhdessä Isä meidän -rukous.

– Melkein kaikki koululaiset osasivat sen ulkoa, hän kertoo.