Maahanmuuttajaseurakunnassa on joulu joka päivä
Kolmella mantereella

Maahanmuuttajaseurakunnassa on joulu joka päivä

Saksassa kulttuurikristillisyys voi edelleen hyvin, ja muslimimaahanmuuttaja saattaa kuulla evankeliumin jopa kaupallisilla joulumarkkinoilla.

Eräänä adventtina tuolloin vielä Sleyn lähettinä Saksassa työskennellyt Marko Turunen saarnasi persiaksi siitä, miten Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Eräs seurakuntalainen, hyvin tuore kristitty, halusi ystävällisesti neuvoa Markoa, ettei tekstissä varmastikaan puhuta aasista.

Hän luuli Markon hakeneen persian kielen sanaa, joka tarkoittaa hevosta.

Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja. Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

”Jeesus on joulun pointti”

Pääkaupunkiseudulla asuva 16-vuotias Hasti viettää tänä vuonna toista jouluaan kristittynä. Joulun sanoma on hänelle paljon enemmän kuin vain koristeet ja lahjat. Se on muistutus valosta, joka syttyy pimeyden keskelle – aivan kuten kävi hänen omassa elämässäänkin.

Ennen Jeesuksen kohtaamista muslimiperheessä kasvanut Hasti eli syvällä new age -maailmassa ja noituudessa.

– Olin ihan väärällä puolella. Tein kaikkea sitä, minkä ajattelin tuovan voimaa ja vapautta.

Kaikki kuitenkin muuttui, kun hengellinen todellisuus kävi pelottavan todeksi. Pelon keskellä Hasti muisti kristityn ystävänsä sanat: jos pelottaa, sano Jeesuksen nimi.

– Kun sanoin Jeesuksen nimen, kaikki muuttui. Huoneessa tuntui rauha, jota en ollut koskaan kokenut.

Myöhemmin hän myös rukoili parantumista ja koki tulleensa kuulluksi.

– Siinä kohtaa tiesin, että Jumala on todellinen. En voinut enää olla uskomatta, Hasti kertoo.

Ennen kuin Hastista tuli kristitty, joulu ei näyttäytynyt hänelle erityisen kristillisenä juhlana.

– En nähnyt kenenkään juhlivan joulua Jeesuksen vuoksi. Kaikki kaverit puhuivat siitä yhdessäolon ja perheen juhlana.

Ensimmäinen joulu kristittynä tuntui aluksi haikealta, sillä perheenjäsenet eivät vietä kristillistä joulua. Helsingissä kokoontuvasta farsinkielisestä seurakunnasta on kuitenkin löytynyt hengellinen koti ja ystäviä, joiden kanssa juhlia Jeesuksen syntymää.

Joulun jumalanpalveluksen jälkeen koko seurakunta kokoontuu syömään ”sikana hyvää safkaa”.

– Täysin iranilaista ruokaa, Hasti tarkentaa ja kertoo, että jälkiruokana on esimerkiksi kakkua ja baklavaa.

Yhteinen ruokahetki kestää tuntikaupalla.

– Yksi pastoreistamme saattaa pukeutua joulupukiksi ja tuoda pienemmille lapsille lahjoja.

Hasti kertoo luoneensa jo omiakin jouluperinteitä.

– Ennen joulua luen joka päivä yhden luvun Luukkaan evankeliumista. Koska siinä on 24 lukua, saan sen jouluun mennessä luettua.

Tärkeintä on pitää Jeesus joulunvieton keskipisteenä.

– Hän on koko juhlan pointti.

TEKSTI: Alma Pajukoski ja Essi Tuomala