Saksa

Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen laitaoikeisto on noussut poliittiseksi voimatekijäksi Saksassa. Monet ovat syvästi ahdistuneita Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) menestyksestä. Toiset näkevät tulokkaassa toivon merkin. Kristittyjä kuuluu molempiin leireihin. Miten AfD-ilmiö on ymmärrettävissä?

Maailman kolmanneksi suurimmalla taloudella ei ole viime vuosina mennyt hyvin. Trumpin poukkoileva tullipolitiikka, Kiinan halpatuonti ja edullisen energian saannin loppuminen Venäjältä ovat kipeästi kupanneet Saksan teollisuutta.

Katse kääntyy vaikeina aikoina heihin, jotka eivät varsinaisesti kuulu meihin, mutta elävät meidän työstämme. Tätä joukkoa on Saksassa paljon. Sodan raunioista kohoava liittotasavalta tarvitsi välttämättä työvoimaa maan ulkopuolelta. Noin 30 prosentilla nykysaksalaisista on maahanmuuttajatausta, mikä tarkoittaa 25 miljoonaa ihmistä.

Saksassa kulttuurikristillisyys voi edelleen hyvin, ja muslimimaahanmuuttaja saattaa kuulla evankeliumin jopa kaupallisilla joulumarkkinoilla.

Eräänä adventtina tuolloin vielä Sleyn lähettinä Saksassa työskennellyt Marko Turunen saarnasi persiaksi siitä, miten Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Eräs seurakuntalainen, hyvin tuore kristitty, halusi ystävällisesti neuvoa Markoa, ettei tekstissä varmastikaan puhuta aasista.

Hän luuli Markon hakeneen persian kielen sanaa, joka tarkoittaa hevosta.

Kaste ei Saksassakaan takaa muslimitaustaiselle turvapaikanhakijalle oleskelulupaa. Sen sijaan se maksaa usein perhesuhteiden verran.

Onko kaste ensisijaisesti a) tunnustustoimi b) osoitus siitä, että olen uskon kanssa tosissani vai c) uudestisyntymisen pesu, jossa tullaan Jumalan lapseksi?

Esimerkiksi tällaisen kysymyksen äärellä saavat kastekurssilla olevat maahanmuuttajat raapia päätään kurssin päätteeksi järjestetyssä lopputentissä.