Kun myanmarilainen Godly Son viime kesänä muutti Suomeen, hän luuli, että kaikki suomalaiset ovat palavia kristittyjä. Alkushokista selvittyään hän on päässyt uudessa kotimaassaan evankelioimaan niin suomalaisia opiskelutovereitaan kuin maanmiehiäänkin.
Tapaamme Godly Sonin, 25, kanssa Teamsissa, vaikka jo heti kättelyssä selviää, että haastattelu olisi onnistunut myös kasvokkain – Godly Son matkustaa säännöllisesti Helsinkiin opiskelupaikkakunnaltaan Ylivieskasta.
Ylivieskasta hän ei ole kahdeksan kuukauden aikana löytänyt seurakuntaa.
– Koulukampus sijaitsee noin viidentoista kilometrin päässä Ylivieskan keskustasta. Julkinen liikenne ei kulje viikonloppuisin, enkä siis pääse kirkkoon, hän harmittelee.
– Olen kuullut, että Kokkolassa on Sleyn toimintaa. Toivon, että voisin jatkossa päästä käymään siellä.
Helsingissä on uskovia ystäviä ja Pyhän Sydämen kappeli, jossa on kotoisa olo.
– Ennen Suomeen-muuttoa luulin, että suomalaiset ovat palavia kristittyjä ja kristillinen usko näkyy kaikkialla. Kun muutin Ylivieskaan, tutustuin ikäisiini ihmisiin, jotka ovat hyvin maallistuneita. Eivät ehkä ateisteja, mutta eivät myöskään kovin kiinnostuneita uskonasioista, hän kertoo.
Godly Son suorittaa lukiota Raudaskylän kristillisellä opistolla ja asuu opiston asuntolassa. Lukion jälkeen hänen haaveenaan on päästä opiskelemaan lääketiedettä.
– Omassa maassani monilla ihmisillä on todella huono terveys. Haluaisin parantaa ihmisiä henkisesti, hengellisesti ja fyysisesti. Lääkärin ammatissa olisi mahdollista jakaa myös evankeliumia.
”Elämääni ohjaa suurempi käsi”
Godly Sonilla (suom. jumalinen/hurskas poika) on nimi, joka jää mieleen.
Nimen takaa paljastuu tarina Jumalan ihmeistä ja huolenpidosta.
Godly Sonin äidillä on liikuntavamma ja raskauteen liittyi riskejä. Godly Sonia odottaessaan hän liukastui ja melkein menetti vauvansa.
– Jumala kuitenkin suojeli meitä molempia, Godly Son kertoo.
Muutaman kuukauden ikäisenä Godly Son joutui isänsä kanssa vakavaan liikenneonnettomuuteen. Taas kerran, vastoin todennäköisyyksiä, molemmat selvisivät.
– Näiden kahden ihmeellisen tapahtuman vuoksi vanhempani olivat varmoja siitä, että elämääni ohjaa suurempi käsi – Jumalan käsi. Siksi isäni antoi minulle tämän nimen, joka muistuttaa minua jatkuvasti siitä, että Jumala on suojelijani, niin kuin psalmissa 18 sanotaan.
Kristitty on epäisänmaallinen
Godly Sonin isän isä oli buddhalainen, isän äiti taas Jehovan todistaja. Isä tuli uskoon nuorena ja liittyi baptistikirkkoon, johon myös Godly Sonin äiti kuuluu.
Pääosin buddhalaisen Myanmarin kristityistä valtaosa, noin 80 prosenttia, on baptisteja.
Perhe asui pikkukaupungissa Myanmarin pohjoisosassa.
– On se silti suurempi kuin Ylivieska, Godly Son huomauttaa.
Ympäristö oli monikulttuurinen ja -uskontoinen. Naapurustossa asui buddhalaisten ja kristittyjen lisäksi hinduja, taolaisia, muslimeja ja ateisteja.
– Vaikka kasvoin kristityssä perheessä ja seurakunnan keskellä, ympäröivä kulttuuri ohjasi minua keskittymään sydämeni sijaan ulkoiseen, Godly Son kertoo.
Nuorena hänelle oli tärkeää pukeutua moitteettomasti ja käyttäytyä hyvin, minkä hän laskee ei-kristillisen valtakulttuurin vaikutukseksi.
– Vasta kun 13- tai 14-vuotiaana ymmärsin armon, ajatteluni muuttui täysin. Enää minun ei tarvinnut olla täydellinen.
Buddhalaisen valtakulttuurin keskellä on Godly Sonin mukaan vaikeaa elää kristittynä. Itsensä kanssa on jatkuvasti taisteltava, ettei lipsuisi ajattelemaan, että Jumala mielistyy tekoihin.
Buddhalaisuus on myös myanmarilaisen kansallistunteen ytimessä. Kansalliset seremoniat, juhlapyhät ja tapakulttuuri ovat buddhalaista alkuperää. Kristinuskoa pidetään ulkomaisena tuontitavarana ja sitä harjoittavia epäisänmaallisina.
Godly Sonin mukaan kouluttamattomat ihmiset ovat erityisen ennakkoluuloisia – ja poliittisen tilanteen vuoksi kouluttamattomien määrä kasvaa.
– En sanoisi kohdanneeni vainoa, mutta jonkinasteinen syrjintä oli jokapäiväistä, hän kertoo.
Godly Son kertoo selvinneensä vaikeista tilanteista rukouksen avulla.
– Aloitan aamuni aina rukouksella. Se on minulle keino uudistaa mieleni, niin että voin selvitä painostavan ympäristön keskellä. Rukoilen päivittäin monta kertaa, aina kun kohtaan jonkun vaikeuden tai esteen.
Moni myanmarilainen kristitty joutuu nykyään syrjinnän lisäksi myös kiihtyvän vainon kohteeksi. Vuoden 2021 vallankumouksen ja sisällissodan syttymisen jälkeen Myanmar on kivunnut Open Doors -järjestön vainolistauksessa monta askelta ylöspäin ja oli viime vuonna jo sijalla 14. Väkivaltaisuuksia on kohdistettu kristittyjen asuinalueille ja kirkkoihin on hyökätty.
Tyynen ulkokuoren alla pelko
Jumalan kuolema on buddhalaiselle käsittämätön ajatus.
– Armo, anteeksiantamus ja kaikki kristilliselle uskolle tärkeät käsitteet ovat heille vieraita.
Länsimaissa kiinnostus buddhalaisuutta kohtaan on kasvussa. Ihmiset uskovat löytävänsä mindfulnessin avulla tyyneyttä ja rauhaa kiireisen ja suorituskeskeisen arkensa keskellä. Godly Sonin mukaan buddhalaisten tyynen ulkokuoren ja moitteettoman käytöksen alle kätkeytyy kuitenkin perisynnin lisäksi epävarmuutta ja pelkoa. Hän vertaa buddhalaisia fariseuksiin, jotka näyttivät hurskailta mutta joiden sydän oli saastunut.
Buddhalaisia ei Godly Sonin mielestä välttämättä kannata yrittää evankelioida käyttämällä teologisia käsitteitä. Ajatus ihmisestä ja koko maailmankaikkeudesta on liian erilainen.
– Mutta evankeliumi on voimallinen ja se voi antaa uskon, vaikka et heti alkuun kertoisi kaikkea luomisesta lähtien.
– Kristityksi kääntyneen muuttunut elämäntapa, ilo ja rauha, jotka vain Jumala antaa, puhuttelevat ihmisiä, Godly Son sanoo.
Hän kertoo lähetysmatkasta, jonka teki isänsä kanssa syrjäiseen kylään.
– Kun olimme puhuneet useamman tunnin siitä, minkälainen Jeesus on, jotkut paikalla olleet ihmiset alkoivat tuntea sellaista rauhaa, jota he eivät olleet aiemmin tunteneet. He sanoivat, että ”tuollaiseen Jeesukseen minä haluan uskoa”.
Baptistista luterilaiseksi
Godly Son vietti lapsuutensa ja nuoruutensa baptistiseurakunnassa.
– Olin jo hyvin nuorena kiinnostunut erilaisista teologisista näkemyksistä ja yritin vertailla niitä toisiinsa. Huomasin, että esimerkiksi jumalanpalvelus on eri kirkkokunnissa hyvin erilainen.
Hän aloitti teologian opinnot suurkaupunki Yangonissa sijaitsevassa luterilaisessa teologisessa instituutissa. Hän halusi opiskella teologiaa, koska ei omien sanojensa mukaan ”voinut pysyä hiljaa Jeesuksesta”, ja koska tarvitsi työkaluja evankeliumin levittämiseen.
– Instituutissa opetettiin liturgiikkaa ja kirkkohistoriaa, jotka eivät olleet minulle etukäteen tuttuja. Tapasin siellä Pekka ja Sirkka-Liisa Huhtisen, ja he selvittivät minulle luterilaisuuden perusoppeja. Olin vaikuttunut.
– Niin minusta tuli luterilainen, hän hymyilee.
Opinnot kuitenkin keskeytyivät. Ensin tuli korona, sitten kiristyi poliittinen tilanne. Lopulta syttyi sisällissota.
Nuoria miehiä pakotettiin armeijaan. Godly Son pakeni kutsuntoja Thaimaahan, jossa hän alkoi valmistella muuttoa Suomeen.
– Sisällissodan vuoksi en voinut enää palata Myanmariin. Minusta alkoi tuntua, että ehkä Jumalalla olisi minulle jokin suunnitelma Suomessa.
Godly Son pitää ihmeenä sitä, miten helposti kaikki asiat oleskelulupia myöten lopulta järjestyivät. Elokuussa 2024 hän pääsi muuttamaan Suomeen.
Suomalaisiin ei ole helppo tutustua
Kun Godly Son astui Helsinki-Vantaalla ulos lentokoneesta, ensimmäisenä hänen huomionsa kiinnittyi raikkaaseen hengitysilmaan.
– Tuntui kuin olisin itse ollut tulossa hautausmaalta, hän hymähtää.
Myanmarissa lämpötila kipuaa välillä 40 asteeseen ja Yangonissa ihmiset joutuvat jatkuvasti hengittämään ilmansaasteita.
– Haju on kamala. Lisäksi joka paikka on täynnä ihmisiä, ja bussissa on aina tungosta, Godly Son sanoo.
Hän kertoo rukoilleensa pitkään, että saisi elää lähellä luontoa.
– Siihen rukoukseen Jumala on nyt vastannut. Rakastan luonnon tuoksua ja rauhaa ja hakeudun usein vapaa-ajallani metsään ja järvelle. Joskus juoksen, joskus kävelen. Luonnossa voin myös viettää hiljaista aikaa Jumalan kanssa.
Godly Son on pannut merkille, että ilmanlaadun ja luonnonolosuhteiden lisäksi Myanmaria ja Suomea erottaa kansanluonne.
– Sosiaaliset normit ovat aika erilaisia. Myanmarissa ihmiset ovat hymyileväisiä ja puheliaita. Jos muutat Myanmariin ulkomaalaisena, saat jo ensimmäisenä päivänä paljon ystäviä.
– Suomalaiset taas ovat introverttejä, rakastavat hiljaisuutta ja yksityisyyttä. Siksi heihin ei ole välttämättä helppo tutustua. Toisaalta siinä, miten valikoivia suomalaiset ovat ystävien suhteen, on jotain hienoa. Ne harvat ystävyyssuhteet, joita heillä on, vaikuttavat syvemmiltä kuin myanmarilaisten.
Godly Son on huomannut, että monilla suomalaisilla nuorilla on mielenterveysongelmia ja unettomuutta.
– Hengellisestä näkökulmasta näyttää siltä, että heidän pitäisi löytää rauha Kristuksessa. Ehkä ongelmat voivat saada heidät etsimään Jumalaa? hän miettii ja kertoo koulun asuntolassa tapaamastaan nuoresta, jolle sai todistaa Jeesuksesta.
–Olen rukoillut hänen puolestaan paljon. Voi olla, että hänen asenteessaan uskonasioita kohtaan on tapahtunut vähän muutosta.
Rukous on arvokkaampaa kuin raha
Nykyisessä koulussaan Godly Son on päässyt kertomaan evankeliumia myös maanmiehilleen.
– Koulussani on neljä myanmarilasta, jotka ovat buddhalaisia tai ateisteja. Heitä on puhutellut se, että rukoilen ruokarukouksen ja yleisemminkin se, että elän kristittynä. He ovat kyselleet minulta uskostani ja kristittyjen Jumalasta. Heitä on koskettanut ajatus Jumalan armosta.
– Ehkä heistä tulee kristittyjä hyvinkin pian. Suomessa he ovat irti perheestään, suvustaan ja buddhalaisesta ympäristöstä, eivätkä he voi käydä pagodissa tai osallistua uskonnollisiin juhliin. He etsivät jotain uutta, ja tämä saattaa olla juuri oikea hetki julistaa heille evankeliumia.
Tällä hetkellä myanmarilaiset ympäri maailman surevat maaliskuisen maanjäristyksen tuhoja. Monet ovat menettäneet kotinsa, jotkut myös läheisensä.
– Ihmiset tarvitsevat toivoa ja rakkaudellisia sanoja. Nyt ei ole lain vaan evankeliumin aika. Myanmarilaiset ovat jo valmiiksi satutettuja ja rikkinäisiä.
Maassa tarvitaan myös konkreettista apua. Godly Sonin mukaan buddhalaisen yhteiskunnan ongelma on se, etteivät ihmiset katastrofien sattuessa saa apua toisiltaan tai yhteiskunnalta.
– Rahaa lahjoitetaan pagodeille ja mietitään seuraavaa elämää ja parempaa karmaa, mutta apua tarvitsevat jätetään yksin.
Kristilliselle lähimmäisenrakkaudelle on siis tilausta. Myanmarilaisia koskettaa myös ulkomaalaisilta kristityiltä tuleva apu.
Godly Son soittaa joka viikonloppu äidilleen Teamsin kautta. Huoli läheisistä luonnonmullistusten ja levottomuuksien keskellä on kova.
– Äitini oli yksin kotona kuudennessa kerroksessa sijaitsevassa asunnossa, kun maanjäristys tapahtui. Rukoilen jatkuvasti hänen puolestaan ja uskon, että rukoukseni pitivät hänet turvassa.
– En pysty suojelemaan äitiäni, vaikka haluaisin, mutta ajattelen, että rukous on vielä arvokkaampi lahja kuin se, että lähettäisin hänelle rahaa.
Kun Godly Son joskus tulevaisuudessa – jos Jumala suo – valmistuu lääkäriksi, hän toivoo voivansa ammatissaan palvella myös kaukaista kotimaataan.
– Vaikka aionkin ensin tehdä töitä Suomessa, sitten kun minulle on kertynyt paljon verkostoa, autan kaikkia apua tarvitsevia niin Myanmarissa kuin muissakin Etelä-Aasian maissa.
Teksti: Essi Tuomala
