Sankarillisen uurastajan kuva murtuu
Pinnalla

Sankarillisen uurastajan kuva murtuu

Elias Lönnrot oli Kalevalan kokoaja, lääkäri ja suomalaiskansallinen ikoni. Uuden tutkimuksen valossa hän oli myös ristiriitaisempi henkilö kuin aiemmin on ajateltu.

Oliko kansalliseksi ikoniksi nostettu tiedemies Elias Lönnrot (1802–1884) yksinomaan vaatimaton, nöyrä, uupumaton uurastaja ja jopa pyhimysmäinen kulttihahmo, jollaisena hänet on ollut tapana kuvata? Tämä kysymys on askarruttanut historiantutkija ja emeritaprofessori Irma Sulkusta. Sulkusen mielestä Lönnrotista vallitsee melko puiseva ihannekuva, jota hän on halunnut ravistella teoksessaan Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa (SKS 2025). Edellinen Lönnrotin elämäkerta, Aarne Anttilan Elias Lönnrot: Elämä ja toiminta, ilmestyi jo 1930-luvulla.

Elias Lönnrot syntyi Sammatissa räätälin poikana. Hän opiskeli sinnikkäästi, teki jalkaisin pitkiä runojenkeruumatkoja, toimi lääkärinä ja päätyi Helsingin yliopistoon suomen kielen professoriksi. Jo Lönnrotin aikalaiset nostivat hänet sankariksi J.V. Snellmanin ja Zachris Topeliuksen rinnalle. Irma Sulkusen mukaan nouseva kansakunta ja voimistuva kansallisuusaate tarvitsivat suurmiehiä ja kulttihahmoja edustamaan yhteisiä tavoitteita. Jalustalle nostettuja henkilöitä ihailtiin. Elias Lönnrot oli esimerkki kaikille suomalaisille, koska hän työskenteli voimiaan säästämättä oman kansan hyväksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran johtohahmot maalasivat Elias Lönnrotista kuvan, joka sopi osaksi1800-luvun kielitaisteluita ja poliittisia kamppailuja. Eräänlainen Lönnrot-kultti vahvistui 1910-luvulla, jolloin Suomessa ajettiin voimakkaasti suomen kielen aseman parantamista ruotsin kieleen nähden.

Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja. Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi ja tuet kristillisiä kirjoittajia.