Fiksusti erimielisinä?
Valokeilassa

Fiksusti erimielisinä?

”Mitään ei saa enää sanoa”, on usein kuultu puuskahdus, kun keskustelu jostakin tunteita herättävästä ja työläältä tuntuvasta aiheesta on päättynyt umpikujaan. Erityisen haastavaa on puhua vaikeista aiheista koulussa.

Voiko aiheista, jotka herättävät voimakkaita tunteita ja joiden pelkkä esille ottaminen jo loukkaa toisia, puhua kouluissa ja yliopistoissa ollenkaan? Tätä pohditaan Mikko Puustisen, Jenni Marjokorven ja Janne Säntin toimittamassa teoksessa Erimielisten tila. Vaikeiden aiheiden käsittely opetuksessa.

Puustinen, Marjokorpi ja Säntti määrittelevät vaikeiksi aiheiksi teemat, jotka herättävä keskustelijoissa syviä, identiteetteihin asti ulottuvia erimielisyyksiä sekä vahvoja tunteita. Tällaiset teemat liittyvät usein politiikkaan, maailmankuvaan ja arvoihin.  Vaikeita aiheita ovat myös henkilökohtaisesti herkät teemat kuten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai terveydentilaan liittyvä asiat.

Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja. Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

Ohjeita vaikeiden asioiden käsittelyyn

Monet amerikkalaiset yliopistot ovat omaksuneet niin kutsutut Chicagon periaatteet, joiden tarkoitus on estää opetuksen haitallista politisoitumista. Olli-Pekka Vainio on kirjoittanut Erimielisten tila -teoksessa nämä periaatteet teeseiksi, jotka sopivat sekä kouluihin että muihinkin yhteisöihin ohjenuoraksi vaikeiden aiheiden käsittelyyn.

  1. Kohtele toisia kohteliaasti ja kunnioittavasti, vaikka olisit heidän kanssaan syvästi eri mieltä.
  2. Edistä aitoa dialogia kuuntelemalla ja esittämällä kysymyksiä.
  3. Ole utelias ja avoin vaihtoehtoisille näkemyksille.
  4. Älä ajattele, että sinulla olisi automaattisesti erityisen hyödyllinen tulokulma asiaan vain oman taustasi tähden. Epäile itseäsi.
  5. Ole kärsivällinen äläkä loukkaa tai loukkaannu tarpeettomasti.
  6. Pyri tarkkuuteen ja herkkyyteen yksityiskohtien suhteen.