Kalliopohja-romaani ohjaa katsomaan Kristukseen
Valokeilassa

Kalliopohja-romaani ohjaa katsomaan Kristukseen

Göteborgin hiippakunnan piispa Bo Giertzin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta. Hänen kirjoittamansa sielunhoitoromaani Kalliopohja vei Kirsi Myllyniemen mennessään jo seurakuntanuorena.

Teologian maisteri Kirsi Myllyniemi tarttui Kalliopohjaan ensimmäistä kertaa yli viisikymmentä vuotta sitten.

– Ostin ensimmäisen Kalliopohjani joululoma-ansioillani 1960-luvun lopulla Lapinlahdenkatu 1:n kirjakaupasta, jossa olin ensin kiireapulaisena ja sen jälkeen vielä tekemässä inventaariota. Luetteloin pimeässä kirjavarastossa kirjoja ja siinä hyllyn nurkalla oli tyrkyllä Kalliopohja. Se oli meille Vanhan kirkon seurakuntanuorille annetun suositeltavien kirjojen listalla. Sain luvan ostaa kirjan.

Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja. Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

Suomi mainittu!

Kalliopohja-romaanissa on paljon yhtymäkohtia Bo Giertzin omaan elämään ja uskonkamppailuihin. Kirjan jokaisessa kolmessa osassa päähenkilönä on nuori pappi kolmen eri aikakauden teologisten ja yhteiskunnallisten myllerrysten keskellä. Hän ymmärtää, että Jumala on totta, mutta hänen uskonelämänsä rakennuspalikat ovat enemmän tai vähemmän levällään. Tämä oli myös uskonnottomaan kotiin syntyneen Giertzin oma tilanne opiskelijana ja vielä nuorena pastorinakin.

Sleyn Saksan-lähetti, pastori Pasi Palmu muistutti Suomen Teologisella Instituutilla pitämässään Kalliopohjaa käsittelevässä luennossa, että Bo Giertz, suuri Suomen ystävä ja suomalaissyntyisen naisen aviomies, mainitsee romaanissaan Suomen monta kertaa.

Ensimmäisessä osassa eletään Suomen sodan aikaa. Sota vilahtaa tuon tuosta myös säätyläisväestön puheissa. Kun Venäjä sitten valtaa Suomen, vanha rovasti menettää yöunensa. Päähenkilö Seveniuksen epäonnistunut sairaskäynti muistuttaa puolestaan suomalaisen herännäispappi Jonas Laguksen, Paavo Ruotsalaisen läheisen työtoverin, tunnettua sairaskäyntiä. Myös Lagus joutui epäonnistuneena sielunhoitajana Jumalan puhutteluun tavalla, joka muutti hänen julistuksensa ja viranhoitonsa.

Kirjan toisessa osassa Suomi on esillä vähemmän. Siinä tinasotamiehiä harrastava rovasti kertoo Suomen sodan aikaisista univormuista alaiselleen, joka pohtii, voiko moiseen turhuuteen aikaansa uhraava esimies olla edes uskossa.

Kalliopohjan kolmas osa on kirjoitettu pian talvisodan jälkeen. Giertzin omasta seurakunnasta lähti vapaaehtoisia Pohjois-Suomen lohkolle, jossa ruotsalaisilla vapaaehtoisilla oli rintamavastuu. Näin toimii myös Schenstedt-niminen mies Kalliopohjassa.

”Jälleen hän lähti vaeltamaan rukouksen pitkää tietä Koiviston linnakkeesta Summaan, Laatokan jäiden yli Mantsinsaareen, Suomussalmeen ja Sallaan. Siihen päättyi vaellus”, kerrotaan kolmannen osan päähenkilöstä, pastori Torvikista. Kun talvisota päättyy ja tieto rauhanehdoista leviää, sitä kuvataan ”hirvittävänä aamuna”, jota pastori Torvik ”itkee kuin lapsi”.

Pasi Palmun Kalliopohjaa käsittelevä luento on katsottavissa STI:n Youtube-kanavalla.