luterilaisuus

Aarne Siirala julisti 1950-luvun alussa, että herätyskristillisyys pitäisi kitkeä pois kirkostamme, koska se on väärä käymisaine luterilaisuudessa. Samantapaisia ajatuksia kuulee yhä. Herätysjulistuksen sanotaan edustavan reformoitua kristillisyyttä.

Jos tätä väitettä pyritään perustelemaan teologisesti, saatetaan sanoa, ettei kastettuja tarvitse herätellä kääntymykseen. Kasteessahan on jo tultu kristityksi. Toinen perustelu perustuu Lutherin opetukseen sidotusta ratkaisuvallasta. Sanotaan, että koska ihminen ei perisynnin tähden pysty kääntymään ja uskomaan Jumalaan, ei ole oikein kehottaa sellaiseen, mikä on ihmisille mahdotonta.

On toki totta, että Vähän katekismuksen mukaan ”kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset”. Lutherin mukaan kasteessa annetaan myös usko.

Albaniassa on yksi maailman vanhimmista kristillisistä kirkoista, joka sinnitteli islamin ja kommunismin kurimuksessa vuosisatojen ajan. Nykyään yhteiskunnan henkinen ja hengellinen ilmapiiri on materialismin kyllästämä, mutta evankeliumi tavoittaa jatkuvasti niin muslimeja kuin maallistuneitakin.

Albaniassa kaksi vuotta sitten tehty väestönlaskenta paljasti, että muslimien osuus maan väestöstä on pudonnut alle 50 prosentin– ensimmäistä kertaa sitten 1600-luvun. Vielä vuoden 2011 väestönlaskennassa albanialaisista noin 57 prosenttia oli islaminuskoisia.

Katolilaisia ja ortodokseja oli väestönlaskennan mukaan yhteensä 15,6 prosenttia, ”uskovia ilman tunnustuskuntaa” 13,8 prosenttia ja ateisteja 3,6 prosenttia. Noin 16 prosenttia väestöstä ei halunnut vastata uskontoa koskevaan kysymykseen.