Ajatus seksuaalisesta suuntautumisesta ylhäältä päin annettuna synnynnäisenä ominaisuutena, jota yksilö ei mitenkään voi itse hallita, on hyvin tuore, huomauttaa pastori Matthew Rueger vastikään suomennetussa kirjassaan Kristillinen opetus seksuaalisuudesta langenneessa maailmassa.
Kristillinen seksuaalimoraali herättää tätä nykyä länsimaissa laajasti vastustusta ja jopa vihaa. Amerikkalaisen pastori Matthew Ruegerin hiljattain suomeksi julkaistu kristillisen seksuaaliopetuksen puolustuspuhe muistuttaa, ettei ensimmäisillä kristityillä ollut yhtään helpompaa. Heidän edustamansa näkemys, jonka mukaan seksi ei ole vallan tai itsekkään nautinnon väline eikä myöskään välttämätön paha suvun jatkumiseksi, oli antiikin maailmassa radikaali. Paavalin opetus tasavertaisesta, elinikäisestä kumppanuudesta miehen ja vaimon välillä oli jyrkästi ristiriidassa ympäröivän kulttuurin arvojen kanssa: koko valtakunta keisareita myöten rypi himoissaan ja käytti alempisäätyisiä seksiorjinaan ihmisarvoa alentavissa orgioissaan, homo- ja heteroseksuaalisissa.
”Ummehtunutta konservatiivisuutta” edustaa siis pikemminkin seksuaalinen holtittomuus kuin Raamatun seksuaalimoraali, joka Ruegerin mukaan on aina törmäyskurssilla maailman arvojen kanssa. Kristinusko mullisti tälläkin saralla kaikkia niitä yhteiskuntia, joissa se alkoi saada jalansijaa.
