• Paasto – mahdollisuus, ei vaatimus

    Paasto ei ole teko, jolla ansaitaan armo tai Jumalan hyväksyntä, vaan itsetutkistelua ja ulkoista yksinkertaistamista, jotta katse saisi kääntyä kirkkaammin Kristukseen ja hänen ristiinsä.

    Raamatussa paasto on ennen kaikkea ruuasta tai tietyistä ruoka-aineista määräajaksi pidättäytymistä. Jeesus itse paastosi autiomaassa: “Hän ei syönyt noina päivinä mitään, ja kun tämä aika oli kulunut, hänen tuli nälkä” (Luuk. 4:1–2).

    Paasto on siis konkreettinen teko, mutta Raamattu painottaa myös sen sisäistä puolta. Profeetta Jesaja moittii paastoa, joka on vain ulkoista itsensä kurittamista mutta jossa sydän ei ole mukana. Jumala odottaa paastoa, joka johtaa lähimmäisen auttamiseen, oikeudenmukaisuuteen ja vääryyden vastustamiseen: ”Paastopäivänäkin te ajatte omia etujanne, te ahdistatte niitä, jotka raatavat teidän puolestanne. Riitaa ja katkeruutta teidän paastonne tuottaa, raakoja nyrkiniskuja. Te ette enää pidä sellaista paastoa, joka kantaa rukoukset taivaisiin. Tuollaistako paastoa minä teiltä odotan, tuollaista itsenne kurittamisen päivää? Sitäkö, että te riiputatte päätänne kuin rannan ruoko, pukeudutte säkkivaatteeseen, makaatte maan tomussa, sitäkö te kutsutte paastoksi, Herran mielen mukaiseksi päiväksi? Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.”  (Jes. 58:3–7) Paasto, joka ei ulotu sydämeen, ei ole Jumalan mielen mukaista.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Harri Huovinen Hyvä uutinen huonoille paastoajille

    Ortodoksisessa kirkossa iloinen pääsiäisjuhla notkuvine herkkupöytineen on suuri kontrasti sitä edeltäneelle paastonajalle, jolloin kuoletetaan omia haluja ja keskitytään rukoukseen. Ortodoksiksi kääntynyt teologian tutkija Harri Huovinen kertoo omasta pääsiäisen vietostaan.

    Se, joka on hurskas ja rakastaa Jumalaa, iloitkoon tästä hyvästä ja riemuisasta juhlasta. Joka on oikeamielinen palvelija, tulkoon riemuiten Herransa iloon. Joka on paastoten kilvoitellut, iloitkoon palkasta. Joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt, ottakoon tänään vastaan oikeudenmukaisen ansion. Joka tuli kolmannen hetken jälkeen, ilolla viettäköön juhlaa. Joka saapui kuudennen hetken jälkeen, älköön lainkaan tunteko pelkoa: kukaan ei menetä mitään. Joka tuli niin myöhään kuin yhdeksännellä hetkellä, tulkoon mukaan hänkin, lainkaan epäröimättä. Joka saapui vasta yhdennellätoista hetkellä, älköön olko huolissaan viivästymisestään, sillä valtias on jalomielinen: hän ottaa vastaan viimeisen niin kuin ensimmäisenkin, hän suo levon yhdennentoista hetken työntekijälle kuten ensimmäisestä hetkestä työtä tehneelle.

    Näin alkaa kirkkoisä Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna, joka luetaan ortodoksisessa pääsiäisliturgiassa joka vuosi.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Jeesus saves

    Paavali kirjoittaa: ”Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!” (1. Kor. 15:57)

    Noin 45 vuotta sitten törmäsin silloisen esimieheni kautta otsikon sanoihin. Se oli ilmaus, joka oli sovitettavissa esimieheni eteläpohjalaiseen kieleen yhdessä englannin kielen kanssa. Yksinkertaisena käännöstekstinä sanoisimme: Jeesus pelastaa.

    Mutta miten Jeesus pelastaa? Omalla lohtolaismurteellani saamme jo vastausta aika pitkälle: Jeesus savesa. Siis mudassa, liassa, itsensä ja vaatteensa sotkien. On touhuttu kunnolla, mikäli käytämme kuvaa vaikkapa pojanviikarista. Ja Vapahtajaamme sama sovitettuna: on tehty töitä. Hänen kohdallaan on taisteltu kuten Hyvä Paimen tekee. Hyvä Paimen kun tunnetaan haavoistaan, taistelun jäljistä.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Jeesus, kiusattujen turva

    Tässä raamattuopetuksessa tutkimme Jeesusta synnittömänä kiusattuna, kiusausten voittajana, kiusattujen ylipappina ja kiusattujen auttajana.

    Markuksen evankeliumin 1. luvussa kerrotaan Jeesuksen tulleen Saatanan kiusaamaksi: ”Neljäkymmentä päivää hän oli autiomaassa Saatanan kiusattavana.” (Mark. 1:13)

    Synnittömänä Jumalan Poikana Herramme oli vapaa ihmissydämestä nousevista kiusauksista. Hänen kiusauksensa tulivat hänen ulkopuoleltaan.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista