Suomalaisen lähetystyön alkuvuosina 1800-luvulla kotimaahan jääneet lähetyssaarnaajien morsiamet eivät voineet vuosikausiin työskennellä rakastettujensa rinnalla Ambomaalla. Tämä lähetyshistorian vaihe aiheutti lähetyskutsumuksen saaneille ihmisille monenlaisia vaikeuksia.
Englantilaiset lähetysseurat halusivat 1800-luvulla lähettää veljet kentälle avioliiton solmineina. Mannermaiset seurat puolestaan katsoivat parhaaksi lähettää morsiamet kentälle vasta pari vuotta sulhastensa jälkeen. Suomen Lähetysseura noudatti tätä käytäntöä. Ja kuten muutkin eurooppalaiset lähetysseurat, Suomen Lähetysseura katsoi 1860-luvulla työnsä alkuvaiheessa, ettei lähetystyöntekijä saanut astua avioon ilman sen johtokunnan lupaa.
Kirkkohistorian professori Simo Heininen valottaa teoksessaan Naisen paikka. Suomalaiset Ambomaalla 1870–1900 sitä, millaista oli olla lähetyssaarnaajan morsian ja vaimo aikana, jona naisella ei lähetystyöntekijänä ollut selkeää työnkuvaa.
Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
ja tuet kristillisiä kirjoittajia.
