Sanansaattaja-lehti täyttää tammikuussa 150 vuotta. Perustamisvuonna 1876 lehdessä otettiin kantaa muun muassa hihhulilaisiin, juutalaisten kääntymiseen ja kiroiluun.
”Aloittaessaan matkailuansa Suomen mantereilla, tahtoo Sanansaattaja tämän ensi-numeronsa alussa heti ilmoittaa mitä sanomaa se aikoo julistaa. Tämä sanoma ei ole mikään muu kuin Jesuksen Kristuksen evankeliumi, sama iloinen sanoma, jota Herran enkeli ensimmäisenä joulu yönä saarnasi”. Näillä sanoilla esiteltiin suurelle yleisölle evankelinen kansanlehti, Sanansaattaja, tammikuussa 1876.
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Sley, oli perustettu kolme vuotta aiemmin, 1873, ja nyt alati kasvavalle liikkeelle tarvittiin oma äänenkannattaja. Sellaisen perustamisesta oli keskusteltu jo yhdistyksen ensimmäisessä vuosikokouksessa vuonna 1874. Toimeen tarttui nuori puuhakaksikko: Dragsfjärdin kappalainen, evankelisen liikkeen isän, Fredrik Gabriel Hedbergin, vävy Ludvig Wennerström (1849–1909) sekä ”evankelisen liikkeen ihmelapsi” Johannes Bäck (1850–1901), joka oli vihitty papiksi vain 19-vuotiaana muutamaa vuotta aiemmin. Wennerströmillä oli nuoresta iästään huolimatta jo aiempaa kokemusta lehtityöstä. Hän oli mukana toimittamassa vuoteen 1876 asti ilmestynyttä Evangelisk Tidningiä. Lisäksi molemmilla herroilla oli vankkaa paikallisseurakuntatuntemusta.
Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
ja tuet kristillisiä kirjoittajia.
