• Poika ja Kaarle -herttuan laivat

    Kirkkohistorian kahinaa -blogia kirjoittavaa Ossi Tammistoa kiehtoo se, että keppikerjäläinenkin voi kirjoittaa nimensä kirkon historian lehdille.

    Maatalon poika pyöräilee Sauvossa, Karunan kylällä kohti kotia. Hän on lainannut sivukirjastosta jonkin osan Carl Grimbergin 25-osaisesta Kansojen historiasta tai ehkä 1940-luvulla kirjoitetun Jokamiehen maailmanhistorian. Eletään 2000-luvun alkua, mutta poika näkee kirjojen lainauskorteista, että jotkut teoksista on lainattu edellisen kerran 1950- tai 1960-luvulla. Nuori historian harrastaja, Ossi Tammisto, on iloinen siitä, että sivukirjastossa on hyllyissä kirjoja, jotka muissa kirjastoissa olisi tilattava varastosta.

    Kun Tammisto hiljattain oli puhumassa kotipaikkakunnallaan Sauvon kirjaston historiasta, paikalla oli kirjastonhoitaja, joka Tammiston lapsuudessa työskenteli Karunan sivukirjastossa. Kirjastonhoitaja totesi Tammistolle, että ”eihän siellä oikein muita käynyt kuin sinä”.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Ville Auvinen ja Daniel Nummela Sleyn Auvinen ja Kansanlähetyksen Nummela: Oppi ei enää ole esteenä yhteydelle

    ”Sleyhyn pitää syntyä, Kansanlähetykseen voi myös liittyä”, ”Muroman kasteoppi erottaa viidesläiset edelleen evankelisista”, ja muita kärjistyksiä. Herätysliikkeet tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä, mutta onko niillä edelleen merkittäviä opillisia tai painotuksellisia eroavaisuuksia? Tätä pohdittiin Karkun opiston kirkkosalissa ennen Evankeliumijuhlaa järjestetyssä seminaarissa. – Meidän nuorisopappimme edusti meidän nuorten mielestä pinnallista kansanlähetysläistä teologiaa. Siksi me eräänä jouluna ostimme hänelle […]

    Jatka lukemista