• Totuuden Henki, johda sinä meitä

    kirjoittaja päällä

    Kirkkovuodessa on siirrytty helluntaijaksoon. Pyhä Henki on annettu seurakunnalle johdattamaan sitä kaikkeen totuuteen. Kaiholla muistelen aikaa, kun alakoulussa yhdessä laulettiin ”Totuuden Henki, johda sinä meitä etsiessämme valkeuden teitä.”

    Nykyään on vallalla ajatus, että Pyhä Henki johtaa kirkkoa demokraattisin enemmistöin kohti muuttuvia käsityksiä milloin mistäkin asiasta. Ajatellaan, että kirkon perinteiset opetukset eivät nyky-ymmärryksen valossa ole enää mielekkäitä tai edes hyväksyttyjä. Harva uskaltaa kuitenkaan suoraan sanoa, että kirkko olisi pari tuhatta vuotta ollut väärässä. Mikä oli väärin vielä muutama vuosikymmen sitten, onkin nyt siis oikein. Onko Jumala muuttunut? Vai onko kyse siitä, että Jumala lempeästi houkuttelee koko maailmaa kohti suurempaa iloa ja harmoniaa itsekin muuttuen maailman mukana, kuten prosessiteologiassa ajatellaan?

    Jeesus sanoi Pyhän Hengen työstä: ”Pyhä Henki . . . opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.” (Joh. 14:26) Pyhä Henki ei siis johdata kohti alati muuttuvia käsityksiä totuudesta ja harhasta tai oikeasta ja väärästä, vaan Hän kiinnittää meidän sydäntämme entistä vahvemmin siihen, mitä Jeesus on jo opettanut. Ja yksi raamatullisen uskon peruspilareista on usko Jumalan muuttumattomuuteen. Heprealaiskirje ilmaisee tämän yksinkertaisen selkeästi: ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” (Hepr. 13:8) Pyhä Henki on konservatiivi ja johdattaa meitä uudestaan ja uudestaan alkulähteelle Raamatun yksinkertaiseen sanaan, ei ikinä sitä vastaan. Sitähän uskonpuhdistuskin oli: takaisin Raamattuun!

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Nikean uskontunnustus 1700 vuotta: Uskomme Pyhään Henkeen

    kirjoittaja päällä

    Tänä vuonna juhlittavan alkuperäisen Nikean tunnustuksen kolmas osa on lyhyt: ”Ja Pyhään Henkeen.” Siinäkin on Raamatun kannalta kolme sanaa liikaa. Mitä ihmettä?

    Meillä messuissa luettava Konstantinopolin tunnustus syntyi tarpeesta sanoa Pyhästä Hengestä enemmän. Niinpä se lisää alkuperäiseen tunnustukseen yli 40 sanaa. Nousevatko ne Raamatusta?

    Puhe Hengestä ei ole meille yhtä luontevaa kuin usko Luojaan tai Jeesukseen. Raamatun kuva Hengestä jää salaperäiseksi. ”Henki [tai tuuli] puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee”, kuvaa Jeesus (Joh. 3:8). Hän myös varoittaa, ettei Hengen pilkkaaja saa koskaan anteeksi (Matt. 12:31). Niinpä vanhat nikealaiset pysyivät vaiti, vaikka aiemmat tunnustajat sanoivat edes jotain.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista