Sanansaattajan maksulliset artikkelit

Kaikesta hyvästä ja kauniista huolimatta ihmiselämään kuuluvat myös suru ja pettymys. Me kohtaamme vaikeuksia, sairastumme ja kerran kuolemme. Kauneus on katoavaa, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Kuinka syvällinen totuus noihin sanoihin kätkeytyykään! Ne pukevat elämän rajallisuuden ja synnin todellisuuden kolmeen pieneen sanaan.

Tammikuun 12. päivänä tuli kuuluneeksi tasan kolmesataa vuotta konventikkeliplakaatin nimellä tunnetun kuninkaallisen asetuksen julkaisemisesta. Konventikkeliplakaatti kielsi konventikkelien eli yksityisten hartauskokousten pidon Ruotsin valtakunnassa.

Teuvo V. Riikonen – pastori ja kirjailija – joka on palvellut neljässä rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatiossa, on kirjoittanut kirjan papeista näissä operaatioissa. Kirjassa on paljon muutakin kuin kuvauksia pappien työstä ja heidän kokemuksistaan. Kirja on hyvä, ansiokas ja varsin laaja paketti kaiken kaikkiaan suomalaisesta ja jonkin verran myös muiden maiden rauhanturvaamisesta ja kriisinhallinnasta. Ensimmäiset rauhanturvaajat Suomesta lähtivät turvaamaan rauhaa Suezille 70 vuotta sitten. Yhteensä lähtijöitä täältä on ollut yli 55 000.

Christine Lockwood jonotti kerran Papua-Uudessa-Guineassa lähetystyössä ollessaan sairaanhoitajan vastaanotolle raskaudenaikaiseen tutkimukseen.

Martti Lutherin elämäntarina ja työ ovat huikeat. Luther oli reformaattori, kuten nykyään usein sanotaan. Edelleen hänestä sopii puhua myös uskonpuhdistajana. Luther taisteli aneita ja paavinvallan virheitä vastaan. Hän käänsi Raamatun saksan kielelle, saarnasi Wittenbergissä monta kertaa viikossa ja kirjoitti virsiä, joita tänäänkin laulamme. Luther uudisti jumalanpalvelusta ja rakasti musiikkia yli kaiken, Jumalan sanan jälkeen. Hän kirjoitti uskomattoman määrän yhä käytössä olevia kirjoja. Lutherista kasvoi luterilaisen kirkon johtaja, vaikka hän ei halunnut perustaa uutta kirkkoa.

Perusta-lehden 3.–5.1. järjestettyjen teologisten opintopäivien teemana oli ”Herätys on nyt”. Yksi päivien pääpuhujista oli norjalaisen kristillisen yliopiston, NLA University Collegen apulaisprofessori Rolf Kjøde. Esityksessään Kjøde käsitteli aiempien herätysten valossa ajassamme parhaillaan nähtävää kiinnostusta hengellisiin asioihin.

Jos tätä väitettä pyritään perustelemaan teologisesti, saatetaan sanoa, ettei kastettuja tarvitse herätellä kääntymykseen. Kasteessahan on jo tultu kristityksi. Toinen perustelu perustuu Lutherin opetukseen sidotusta ratkaisuvallasta. Sanotaan, että koska ihminen ei perisynnin tähden pysty kääntymään ja uskomaan Jumalaan, ei ole oikein kehottaa sellaiseen, mikä on ihmisille mahdotonta.

”Aloittaessaan matkailuansa Suomen mantereilla, tahtoo Sanansaattaja tämän ensi-numeronsa alussa heti ilmoittaa mitä sanomaa se aikoo julistaa. Tämä sanoma ei ole mikään muu kuin Jesuksen Kristuksen evankeliumi, sama iloinen sanoma, jota Herran enkeli ensimmäisenä joulu yönä saarnasi”. Näillä sanoilla esiteltiin suurelle yleisölle evankelinen kansanlehti, Sanansaattaja, tammikuussa 1876.

Evankeliumiyhdistys on saanut jo kauan kokea Jumalan uskollisuutta. Yli 150 vuoden ajan hän on pitänyt huolta yhdistyksestämme ja johtanut sitä erilaisten vaiheitten läpi. Yhä tänään olemme elävä herätysliike ja lähetysjärjestö, joka tavoittaa uusia ihmisiä Kristuksen evankeliumin omistamiseen. Sanansaattaja-lehti on saanut taukoamatta ilmestyä jo 150 vuoden ajan. Lehden muoto on vuosien varrella muuttunut monta kertaa. Kuvien määrä on lisääntynyt ja mustavalkoinen julkaisu on muuttunut moniväriseksi. Sanoma on kuitenkin edelleen sama, koska Jumala on ollut uskollinen. Viime syksynä vietettiin Maata Näkyvissä -festareiden 40-vuotisjuhlia. Uskomatonta, miten pienestä muistotapahtumasta alkanut nuorisotapahtuma on vuosikymmenten aikana koonnut kymmeniä tuhansia nuoria evankeliumin äärelle, ja kokoaa yhä. Meillä on uskollinen Jumala.