Essi Tuomala

Herätysliikkeiden jumalanpalvelusyhteisöissä käy kaikenikäisiä ihmisiä monenlaisista taustoista. Miten yhteisö voisi toimia niin, että kaikki tuntisivat itsensä tervetulleiksi? Miten tavoittaa nuorten miesten lisäksi myös nuoria naisia? Tätä pohtivat Sleyn Helsingin Luther-kirkon messuyhteisöä lähes vuosikymmenen ajan luotsanneet Soili ja Martti Haverinen Perustan teologisilla opintopäivillä tammikuussa.

Herätys ei ole välttämättä kaunista katseltavaa, Helsingin Luther-kirkon messuyhteisön pastori Martti Haverinen lataa.

Martti Haverinen ja hänen vaimonsa, Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Soili Haverinen, ovat Perustan teologisilla opintopäivillä kertomassa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan messuyhteisön arjesta. Soili toimi Luther-kirkon teologina kesään 2023 asti.

Yläkouluihin jaetussa Respektiä-seksioppaassa annetaan seksivinkkejä ja opetetaan ottamaan alastonkuvia. Sleyn nuorisotyön johtaja Juha Heinonen tapaa rippikoulussa rikkinäisiä 15-vuotiaita, jotka ovat kokeneet seksuaalisuuden saralla liikaa.

Menneenä syksynä sosiaalisessa mediassa nousi kohu yläkouluihin jaetusta Respektiä-seksioppaasta, jossa annetaan yksityiskohtaisia seksivinkkejä ja ohjeistetaan, miten itsestään voi ottaa hyvän alastonkuvan. Vuonna 2019 julkaistua Respektiä-kirjaa on jaettu kouluihin osana Suomen kulttuurirahaston rahoittamaa Lukuklaani-hanketta, jonka tavoitteena on tukea nuorten lukutaitoa. Ruotsissa kirja on valittu vuoden parhaaksi nuortenkirjaksi.

Kansanedustaja Päivi Räsänen teki hallitukselle Respektiä-kirjasta kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedusteli, miten hallitus aikoo ohjeistaa opetushallitusta ja kouluja, ettei seksuaalivalistuksessa käytetä lapsille sopimattomia materiaaleja. Räsänen kertoi Seurakuntalaiselle saaneensa runsaasti viestejä huolestuneilta vanhemmilta, joiden lapset ovat ahdistuneet kirjasta. (seurakuntalainen.fi 26.11.)

Suomenjuutalaisen liikemiehen, Abraham Stillerin, ansiosta 150 juutalaispakolaista vältti keskitysleirien kauhut. Klaus Härön uudessa elokuvassa Ei koskaan yksin keskitytään kuitenkin niihin kahdeksaan, joita hän ei onnistunut pelastamaan.

Arno Anthoni, Toivo Horelli, Ari Kauhanen. Nämä kolme miestä muodostivat ”pahan akselin”, joka koitui kahdeksan Suomesta turvapaikkaa hakeneen juutalaispakolaisen kohtaloksi toisen maailmansodan aikana.

Anthoni toimi jatkosodan aikaan Valtiollisen poliisin (Valpo) päällikkönä, Kauhanen sen ulkomaalaisvalvonnasta vastaavana virkailijana ja Horelli sisäministerinä. Heidän missionaan oli hankkiutua eroon pakolaisista, jotka tahrasivat Suomen maineen Saksan uskollisena liittolaisena.

Suomi kiinnostaa kansainvälisesti, ja erityisen voimakasta kiinnostus on Japanissa. Muumit, Marimekko ja suomalainen design tunnetaan itäisessä Aasiassa hyvin. Mutta mistä japanilaisten Suomi-kiinnostus pohjimmiltaan kumpuaa ja voiko sitä käyttää evankeliumin välineenä?

Midori Takahashi tutustui Suomeen yläasteikäisenä.

– 15-vuotiaana menin kymmenen päivän mittaiseen kesävaihtoon Jyväskylään, joka on kotikaupunkini Niizan ystävyyskaupunki. Asuin suomalaisessa perheessä, jossa oli samanikäisiä lapsia. Pidämme vuosikymmenten jälkeen edelleen yhteyttä tuon perheen kanssa.

Raamatun lupaukset ja musiikki. Siinä ovat Las Vegasista Maata Näkyvissä -festarien puhujaksi saapuneen Sarah Crowderin lääkkeet epätoivoa ja pimeyttä vastaan.

Jeesus ei anna meille aseeksi miekkaa, vaan hän varustaa meidät lupauksillaan. Hän kehottaa meitä olemaan rohkeita, sillä hän on jo voittanut maailman. Näin Sarah Crowder rohkaisi puheessaan nuoria Maata Näkyvissä -festareilla marraskuussa. Saman viestin hän haluaa työssään välittää amerikkalaisnuorille.

Sarah Crowder opettaa teologia -nimistä oppiainetta Faith Lutheran -koulussa Nevadan osavaltiossa. Koulussa on luokka-asteet 6–12 ja kaksituhatta oppilasta, ja se on Yhdysvaltojen suurin luterilainen koulu. Koulu on yhteydessä Missouri Synodiin, luterilaiseen kirkkoon (The Lutheran Church Missouri Synod). Siellä kaikki oppilaat opiskelevat kristillistä teologiaa uskonnollisesta taustastaan riippumatta. Faith Lutheranissa opiskelee kristittyjen lisäksi muun muassa juutalaisia, muslimeja ja ateisteja.

Moni potee tänä päivänä ilmastoahdistusta. Onko Jumalalla jotain sanottavaa koko ihmiskuntaa uhkaavan ekokatastrofin kynnyksellä?

Moni suomalainen katselee harmistuneena uutislähetystä Mannerheimintieltä, jossa pipopäiset nuorisoporukat tukkivat kadun ja estävät liikenteen sujuvan kulun. ”Menisivät mieluummin töihin ja olisivat hyödyksi yhteiskunnalle”, on järkevän ihmisen johtopäätös, kun hän kuuntelee provosoivien nuorten mielipiteitä. On silti hyvä pysähtyä miettimään, mistä tällainen häiriköivä toiminta johtuu.

Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ympäristöahdistuksen ilmiötä: Kyse on vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat merkittävässä määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Laajassa tarkastelussa sekä ympäristö- että ilmastoahdistus asettuvat osaksi sitä ilmiötä, jossa maailman tila (eli ns. makrososiaaliset tekijät) vaikuttaa mielenterveyteen. Näin Panu Pihkala kuvaa ilmastoahdistusta raportissaan, jossa käsitellään tarkemmin ilmastoahdistuksen kanssa elämistä (mieli.fi: Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen).

Filosofian professori Phillip Caryn mukaan areiolainen harhaoppi, jota vastaan Nikean uskontunnustus muotoiltiin 1700 vuotta sitten, elää ja voi hyvin edelleenkin.

”Me uskomme yhteen Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.” Nikean uskontunnustuksen alku kuulostaa jylhältä ja juhlalliselta.  Mutta tunnustus voi myös tuntua monimutkaiselta ja sen ymmärtäminen vaikealta.  Ymmärtämistä helpottaa, kun tietää, miksi Jeesuksesta ja hänen olemuksestaan puhutaan Nikean uskontunnustuksessa varsin monisanaisesti. Syy on selvä: 300-luvulla tuli välttämättömäksi kuvata tarkasti sekä kolminaisuusoppi että Jumalan ihmiseksi tulemisen ihme. Niin kutsuttu areiolainen harhaoppi oli nimittäin saanut monet kristityt pauloihinsa.

Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous kokoontui Nikean kaupungissa nykyisen Turkin alueella vuonna 325. Siellä muotoiltu Nikean tunnustus on yksi vanhan kirkon kolmesta yleisestä eli ekumeenisesta ja katolisesta uskontunnustuksesta. Nikean uskontunnustus viettää 1700-vuotisjuhlaansa vuonna 2025.