Luokka Arkistot

    Sanansaattajan maksulliset artikkelit

  • Kaikki
    Vain jäsenet voivat tarkastella tätä luokkaa. Nähdäksesi tämän luokan, rekisteröidy ostamalla Sanansaattajan verkkolukuoikeus.
  • Papit vaarallisissa tehtävissä?

    Teuvo V. Riikonen: Pahojen paikkojen papit. Väyläkirjat 2025.

    Teuvo V. Riikonen – pastori ja kirjailija – joka on palvellut neljässä rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatiossa, on kirjoittanut kirjan papeista näissä operaatioissa. Kirjassa on paljon muutakin kuin kuvauksia pappien työstä ja heidän kokemuksistaan. Kirja on hyvä, ansiokas ja varsin laaja paketti kaiken kaikkiaan suomalaisesta ja jonkin verran myös muiden maiden rauhanturvaamisesta ja kriisinhallinnasta. Ensimmäiset rauhanturvaajat Suomesta lähtivät turvaamaan rauhaa Suezille 70 vuotta sitten. Yhteensä lähtijöitä täältä on ollut yli 55 000.

    Kirja on kirjoitettu hyvin ja sitä on mukava ja helppo lukea. Siinä kerrotaan avoimesti ja rehellisesti operaatioiden hyvistä ja huonommista puolista. Kirjaa avaa operaatioihin osallistuneiden tuntemuksia, myös näitä: läheisten ikävöintiä, turhautumista, kun mitään suurempaa ei tapahdu, ja motivaation laskua alun innostuksen jälkeen. Näistä kannattaa lukea varsinkin heidän, joiden läheinen on ollut mukana näissä tehtävissä.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Yhdeksäntoista vuotta Papua-Uudessa-Guineassa

    Australialainen teologi Christine Lockwood haastaa usein toistetun väitteen siitä, että lähetystyö tuhoaa alkuperäiskulttuureja.

    Christine Lockwood jonotti kerran Papua-Uudessa-Guineassa lähetystyössä ollessaan sairaanhoitajan vastaanotolle raskaudenaikaiseen tutkimukseen.

    – Minun jälkeeni hoitajan luo tuli paikallinen nainen, joka tarvitsi paljon apua ja huolenpitoa. Hoitaja suhtautui naiseen vähättelevästi ja torjuvasti. Tämä oli köyhä ja tullut maaseudulta jostakin kylästä, eikä kuulunut samaan klaaniin kuin hoitaja, Lockwood kertoo.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Uskova on päivän vanha Jumalan lapsi

    Martti Luther tunsi 1500-luvulla kiukkua ja raivoa Raamattua lukiessaan, kun ei voinut ymmärtää, mitä Jumalan vanhurskaus tarkoitti. Satoja vuosia myöhemmin meilläkin voi olla vaikeuksia käsittää, mitä usko ja Jumalan voima kristityn elämässä tarkoittavat.

    Martti Lutherin elämäntarina ja työ ovat huikeat. Luther oli reformaattori, kuten nykyään usein sanotaan. Edelleen hänestä sopii puhua myös uskonpuhdistajana. Luther taisteli aneita ja paavinvallan virheitä vastaan. Hän käänsi Raamatun saksan kielelle, saarnasi Wittenbergissä monta kertaa viikossa ja kirjoitti virsiä, joita tänäänkin laulamme. Luther uudisti jumalanpalvelusta ja rakasti musiikkia yli kaiken, Jumalan sanan jälkeen. Hän kirjoitti uskomattoman määrän yhä käytössä olevia kirjoja. Lutherista kasvoi luterilaisen kirkon johtaja, vaikka hän ei halunnut perustaa uutta kirkkoa.

    Lutherin elämään liittyy Roomalaiskirjeen kohta 1:16–17: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: ’Uskosta vanhurskas saa elää.’”

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Z-sukupolvi koputtaa kirkon oveen

    Missiologian asiantuntija Rolf Kjøden mukaan ajassamme tapahtuvat herätykset eivät seuraa edellisten sukupolvien aikana tapahtuneiden herätysten kaavaa.

    Perusta-lehden 3.–5.1. järjestettyjen teologisten opintopäivien teemana oli ”Herätys on nyt”. Yksi päivien pääpuhujista oli norjalaisen kristillisen yliopiston, NLA University Collegen apulaisprofessori Rolf Kjøde. Esityksessään Kjøde käsitteli aiempien herätysten valossa ajassamme parhaillaan nähtävää kiinnostusta hengellisiin asioihin.

    Kjøden keskeinen viesti oli, että herätyksiä tapahtuu edelleen, mutta tämän päivän kristittyjen pitäisi päästää irti entisaikojen herätysten kaltaisten ilmiöiden haikailusta.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • ”Ei pidä piehtaroida pelossa”

    Professori Markku Juntti työskentelee Oulun yliopistossa langattoman tietoliikenteen keskuksessa. Juntti on 25 vuoden aikana ollut kehittämässä muun muassa langattomia tietoverkkoja, joista seuraava, 6g-verkko, otetaan käyttöön vuoden 2030 tienoilla. Juntti toimii Oulun Sleyn osaston puheenjohtajana. Hän harrastaa mökkeilyä ja liikuntaa, talvisin etenkin hiihtoa, mikäli lumitilanne sallii.

     

    Miten päädyit mukaan Sleyn toimintaan?

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuuluuko herätysjulistus luterilaisuuteen?

    Aarne Siirala julisti 1950-luvun alussa, että herätyskristillisyys pitäisi kitkeä pois kirkostamme, koska se on väärä käymisaine luterilaisuudessa. Samantapaisia ajatuksia kuulee yhä. Herätysjulistuksen sanotaan edustavan reformoitua kristillisyyttä.

    Jos tätä väitettä pyritään perustelemaan teologisesti, saatetaan sanoa, ettei kastettuja tarvitse herätellä kääntymykseen. Kasteessahan on jo tultu kristityksi. Toinen perustelu perustuu Lutherin opetukseen sidotusta ratkaisuvallasta. Sanotaan, että koska ihminen ei perisynnin tähden pysty kääntymään ja uskomaan Jumalaan, ei ole oikein kehottaa sellaiseen, mikä on ihmisille mahdotonta.

    On toki totta, että Vähän katekismuksen mukaan ”kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset”. Lutherin mukaan kasteessa annetaan myös usko.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • 150 vuotta sielujen rakentamista

    Sanansaattaja-lehti täyttää tammikuussa 150 vuotta. Perustamisvuonna 1876 lehdessä otettiin kantaa muun muassa hihhulilaisiin, juutalaisten kääntymiseen ja kiroiluun.

    ”Aloittaessaan matkailuansa Suomen mantereilla, tahtoo Sanansaattaja tämän ensi-numeronsa alussa heti ilmoittaa mitä sanomaa se aikoo julistaa. Tämä sanoma ei ole mikään muu kuin Jesuksen Kristuksen evankeliumi, sama iloinen sanoma, jota Herran enkeli ensimmäisenä joulu yönä saarnasi”. Näillä sanoilla esiteltiin suurelle yleisölle evankelinen kansanlehti, Sanansaattaja, tammikuussa 1876.

    Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Sley, oli perustettu kolme vuotta aiemmin, 1873, ja nyt alati kasvavalle liikkeelle tarvittiin oma äänenkannattaja. Sellaisen perustamisesta oli keskusteltu jo yhdistyksen ensimmäisessä vuosikokouksessa vuonna 1874. Toimeen tarttui nuori puuhakaksikko: Dragsfjärdin kappalainen, evankelisen liikkeen isän, Fredrik Gabriel Hedbergin, vävy Ludvig Wennerström (1849–1909) sekä ”evankelisen liikkeen ihmelapsi” Johannes Bäck (1850–1901), joka oli vihitty papiksi vain 19-vuotiaana muutamaa vuotta aiemmin. Wennerströmillä oli nuoresta iästään huolimatta jo aiempaa kokemusta lehtityöstä. Hän oli mukana toimittamassa vuoteen 1876 asti ilmestynyttä Evangelisk Tidningiä. Lisäksi molemmilla herroilla oli vankkaa paikallisseurakuntatuntemusta.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Uskollinen Jumala

    Yksi Jumalan tärkeimmistä piirteistä on hänen uskollisuutensa. Psalmeissakin ylistetään Jumalaa usein juuri sen tähden: ”Minun suuni julistaa sinun uskollisuuttasi, ylistää sinua päivästä päivään.” (Ps. 35:28) Jumalan uskollisuus pysyy silloinkin, kun me olemme heikkoja ja lankeamme, ja vielä silloinkin, kun me olemme uskottomia häntä kohtaan, kuten apostoli Paavali muistuttaa (2. Tim. 2:13).

    Evankeliumiyhdistys on saanut jo kauan kokea Jumalan uskollisuutta. Yli 150 vuoden ajan hän on pitänyt huolta yhdistyksestämme ja johtanut sitä erilaisten vaiheitten läpi. Yhä tänään olemme elävä herätysliike ja lähetysjärjestö, joka tavoittaa uusia ihmisiä Kristuksen evankeliumin omistamiseen. Sanansaattaja-lehti on saanut taukoamatta ilmestyä jo 150 vuoden ajan. Lehden muoto on vuosien varrella muuttunut monta kertaa. Kuvien määrä on lisääntynyt ja mustavalkoinen julkaisu on muuttunut moniväriseksi. Sanoma on kuitenkin edelleen sama, koska Jumala on ollut uskollinen. Viime syksynä vietettiin Maata Näkyvissä -festareiden 40-vuotisjuhlia. Uskomatonta, miten pienestä muistotapahtumasta alkanut nuorisotapahtuma on vuosikymmenten aikana koonnut kymmeniä tuhansia nuoria evankeliumin äärelle, ja kokoaa yhä. Meillä on uskollinen Jumala.

    Jumalan uskollisuus ei ole vain menneisyyttä. Jumala on ja tulee olemaan uskollinen. Siksi on hyvä lähteä armon vuoteen 2026 Jumalan lupausten ja hänen hyvyytensä varassa. Tulevaisuutta ei tarvitse pelätä. Vuosi 2026 tuonee mukanaan monenlaisia myllerryksiä, jotka koskettavat niin Evankeliumiyhdistystä järjestönä kuin meitä jokaista yksittäistä Jeesuksen seuraajaakin. Kaiken saamme kuitenkin ottaa uskollisen Jumalan kädestä, jolla on hyvät ajatukset meitä kohtaan.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • ”Nyt seisahdun mä seimelles, oi Jeesus autuuteni”

    Aivan pian yli kaksi miljardia kristittyä viettää joulua pysähtyen syntyneen lapsen seimen ääreen. Tämä on hetki, joka yhdistää meitä ilman erimielisyyksiä ja opillisia skismoja. Jumala tulee ihmiseksi pienen ihmislapsen muodossa. Betlehemin tallissa tuskin kukaan ymmärsi tämän tavallisen syntymän universaalista merkitystä. Jeesus syntyi pelastaakseen meidät ihmiset iankaikkiselta kadotukselta, mutta hän syntyi myös veljeksemme, jokaisen elämänmatkan lohdutukseksi ja turvaksi.

    Eläinten kaukalossa uinuva uskomme kohde sytyttää meissä hellyyden ja rakkauden. Voimakkaat ja lämpimät tunteemme, joita jouluisin haluamme kokea, ovat lähtöisin tästä ensimmäisen joulun tapahtumasta. Me ihmiset koitamme monin tavoin saavuttaa oikean joulutunnelman, joka liittäisi meidät kaikin aistein oman lapsuutemme joulukokemuksiin tai kuvitelmaan siitä, minkälainen oikean joulun pitäisi olla. Kohtaamme sukulaisia, annamme ja saamme lahjoja, nautimme yltäkylläisistä herkuista ja viemme täältä jo lähteneiden haudoille kynttilöitä. Yhteys toisiin ihmisiin korostuu, ja siksi myös kipeä yksinäisyys moninkertaistuu juuri jouluna.

    Ehkä tuon kaiken joulutunnelman etsimisen takana onkin syvempi kaipaus Vapahtajan kohtaamiseen. Syntynyt pienokainen ei vaadi meiltä mitään, ei joulutraditioitamme, lahjojamme, ruokiamme, ei itse rakennettua joulutunnelmaa. Jouluevankeliumissa hän tulee luoksemme, niin yksinäisen kuin perheellisenkin jouluun. Joulun ihmeessä pysähdymme hiljaisina hänen seimelleen, ja hän antaa meille oman rauhansa, sen todellisen joulumielen. ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” (Joh. 1:14)

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Eemelin joulupidoista luostarin hiilivajaan

    Kaunokirjallisuuden joulukuvauksissa romaanihenkilöiden hyvyys tuo valoa köyhyyden, sodan, onnettomuuksien ja epäoikeudenmukaisuuden keskelle.

    Joulukuussa moni katsoo jouluelokuvia, olivat ne sitten siirappisia ihmissuhdekeitoksia tai Ihmeellinen on elämä -elokuvan (1946) kaltaisia klassikoita, joissa hyvä saa lopulta voiton.

    Myös kaunokirjallisuus tarjoaa mahdollisuuden eläytyä erilaisiin jouluihin. Avataan muutama teos, joissa kuvataan joulunviettoa. Kaikissa teksteissä kuvattujen tapahtumien taustalla on jokin ongelma tai kriisitilanne, joka haastaa päähenkilöiden arvomaailman ja lähimmäisenrakkauden.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista