Luokka Arkistot

    Sanansaattajan maksulliset artikkelit

  • Kaikki
    Vain jäsenet voivat tarkastella tätä luokkaa. Nähdäksesi tämän luokan, rekisteröidy ostamalla Sanansaattajan verkkolukuoikeus.

  • Sosiaalinen media haastaa käyttäjänsä etiikan

    kirjoittaja päällä

    Ihmisen pimeät puolet tulevat somessa esiin, kun hän luulee voivansa sanoa nimettömyyden valheellisessa suojassa mitä tahansa. Some ei kuitenkaan ole muusta todellisuudesta erillinen tila, jossa kymmenen käskyä eivät sitoisi ihmistä.

    Sleyn viestinnän koordinaattori Martti Pyykönen järkyttyi viimeksi sosiaalisen median äärellä syyskuun kymmenes päivä, kun X-palvelussa julkaistiin täysin suodattamattomia videoita amerikkalaisen konservatiiviaktivisti Charlie Kirkin murhasta.

    – Olin yöllä hereillä, kun näin videot. Pian alkoi tulla naureskelu- ja pilkkavideoita, joilla iloittiin Kirkin kuolemasta. Se tuntui todella pahalta, Pyykönen sanoo.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Messuherätys

    kirjoittaja päällä

    Evankelinen liike on pitkän historiansa aikana kokenut erilaisia vaiheita. Siionin kannelta laulaneen seuraliikkeen valloitti 1980–1990-luvuilla raamattuherätys, ja Raamattu tutuksi -luennot kokosivat seurakuntasalit ja Sleyn omat rukoushuoneet ja kirkot täyteen hyvää raamattuopetusta kaipaavia ihmisiä. Evankeliumiyhdistys sai palvella omalla ydinosaamisellaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia. Jo paljon aikaisemmin evankelisen liikkeen historian aikana on koettu rukoushuoneiden rakentamisen ja kansanopistojen perustamisen aikoja, nuorisoherätyksiä on ollut siellä täällä, ja lähetysinto on sytyttänyt sydämiä tukemaan työtä milloin Japanissa, milloin Keniassa, milloin jossain muussa maailmankolkassa.

    Tällä hetkellä näyttää olevan meneillään messuherätys. Messuyhteisöt eri puolilla Suomea kasvavat ja uusia syntyy. Paikoin ongelmana alkaa olla tilojen ahtaus. Joissain paikoissa on jo harkittu kahden messun viettämistä sunnuntaisin. Messuihin kokoontuu herätysliikkeitten parissa kasvanutta väkeä mutta yhä enemmän myös niitä tavallisia kirkossa kävijöitä, jotka eivät enää koe oman paikallisseurakuntansa toimintaa rakentavana. Ilahduttavan paljon messuyhteisöihin löytää tiensä myös heitä, joilla ei ole mitään hengellistä taustaa. Jumalan tuuli puhaltaa.  Messuyhteisöille on selvä tarve – eiväthän ihmiset niihin muuten tulisi.

    Paikallisseurakuntarakenteeseen perustuvalle kirkollemme messuyhteisöt näyttävät olevan ongelma. Ne koetaan kilpailevana toimintana. Siksi niiden toimintaedellytyksiä pyritään rajoittamaan tai messujen toimittaminen jopa kielletään. Paikallisseurakunnille halutaan taata messumonopoli. Kirkon johdon taholta messuyhteisöjen moititaan hajottavan kirkkoa. Mutta entä jos messuyhteisöt hyväksyttäisiin paikallisseurakuntien rinnalla toimiviksi henkilöseurakunniksi ja siten osaksi kirkon virallista rakennetta? Entä jos kirkon johto iloitsisi siitä, että ne tarjoavat hengellisen kasvupaikan suurelle joukolle kirkon jäseniä? Silloinhan messuyhteisöt eivät hajottaisi vaan päinvastoin rakentaisivat kirkkoa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Kallion sylissä

    kirjoittaja päällä

    Toisessa Mooseksen kirjassa sanotaan: ”Kun minun kirkkauteni kulkee ohi, minä asetan sinut kallionkoloon ja suojaan sinua kämmenelläni, kunnes olen kulkenut ohi. Sitten otan käteni pois ja saat nähdä minut takaapäin, mutta minun kasvojani ei kukaan saa nähdä.” (2. Moos. 33:22–23)

    Oletko koskaan elämässäsi tosi ahtaalla? Jos olet saanut vaeltaa täällä useamman vuosikymmenen, todennäköisesti vastaat kyllä. Joudumme kokemaan elämässämme monenlaisia ahdistavia juttuja, menetyksiä, sairautta ja vastoinkäymisiä. Niitä riittää jokaisen kohdalle.

    Vaikea elämäntilanne voi tuntua järkyttävän ahdistavalta. Aamulla herätessä vieraana on pelko, illalla kauhu ja yön uni on täynnä painajaisia. Olo on kuin ahtaaseen kallionkoloon tungettuna. Joka puolella on vastassa kova ja kylmä kiviseinä, joka ei hievahdakaan nyrkiniskuista, jos ylipäätään on tilaa edes käsiä nostaa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • ”Äiti, puhelin pois!”

    kirjoittaja päällä

    Yksi nykypäivän tärkeimmistä vanhemmuustehtävistä on tuoda järkeä älylaitteiden käyttöön. Samaan aikaan moni vanhempi joutuu miettimään myös omaa suhdettaan somemaailmaan ja alati kasvavaan ruutuaikaan.

    Tänä syksynä on puhuttu paljon puhelinten haitoista erityisesti pienten lasten ja koululaisten kohdalla. Monissa kouluissa lanseerattu kännykkäkielto on herättänyt keskustelua niin oppilaissa, opettajissa kuin vanhemmissakin. Nimettömät äidit ja isät ovat avautuneet mediassa pienten lastensa puhelinaddiktioista ja siitä, kuinka vaikea vanhempana on rajata lasten ruutuaikaa.

    Ulkomailla on tavallista, ettei alakouluikäisillä lapsilla ole puhelimia lainkaan, Suomessa taas poikkeuksellista on se, jos puhelinta ei ole.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Liturgiaa rakastava tutkija

    kirjoittaja päällä

    Filosofian professori Phillip Cary ei aloittaisi keskustelua kristinuskosta vieraantuneen ihmisen kanssa puhumalla synnistä. Hän kertoisi kristinuskon erityislaatuisesta kauneudesta.

    Miten suomalaiset männyt ja Jumalan armo liittyvät yhteen?

    Muun muassa siitä keskustelin filosofian professori Phillip Caryn kanssa elokuun lopulla Sastamalassa. Cary luennoi Karkun evankelisella opistolla Sleyn Raamattu- ja lähetysteologisilla päivillä Nikean uskontunnustuksesta.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Vapaa, huoleton ja kutsuttu auttamaan

    kirjoittaja päällä

    Jeesuksen sanat siitä, ettei kristityn pidä murehtia arkisista tarpeistaan, tuntuvat olevan vastoin Raamatun opetusta siitä, että ihmisen on ansaittava leipänsä hikeään pyyhkien ja suurella vaivalla. Mitä tästä voidaan oppia?

    Saamme jatkuvasti kuulla uutisia, jotka saavat aikaan huolta ja murhetta. Jossain käydään sotaa, toisaalla kylvetään pelkoa ja hämmennystä. Puhutaankin ”sodan sumusta”: tilanteesta, jossa faktat katoavat, tilanteet hämärtyvät ja vasta ajan kuluttua voidaan tietää, mitä todella on tapahtunut. Sodan sumu vaikeuttaa oikeiden valintojen tekemistä. Paniikki vyöryy päälle ja käsitys oikeasta ja väärästä muuttuu utuiseksi.

    Jumalan valtakunnassa asiat ovat toisin. Kristus ei hallitse kylvämällä ympärilleen sekaannusta, vaihtoehtoisia todellisuuksia tai hämärtyviä horisontteja. Matteuksen evankeliumissa Jeesus kehottaa meitä olemaan ja huolehtimatta: ”Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.” (Matt. 6:25–34).

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • ”Rahaa ei näytä olevan morsianten lähettämiseen”

    kirjoittaja päällä

    Suomalaisen lähetystyön alkuvuosina 1800-luvulla kotimaahan jääneet lähetyssaarnaajien morsiamet eivät voineet vuosikausiin työskennellä rakastettujensa rinnalla Ambomaalla. Tämä lähetyshistorian vaihe aiheutti lähetyskutsumuksen saaneille ihmisille monenlaisia vaikeuksia.  

    Englantilaiset lähetysseurat halusivat 1800-luvulla lähettää veljet kentälle avioliiton solmineina. Mannermaiset seurat puolestaan katsoivat parhaaksi lähettää morsiamet kentälle vasta pari vuotta sulhastensa jälkeen. Suomen Lähetysseura noudatti tätä käytäntöä. Ja kuten muutkin eurooppalaiset lähetysseurat, Suomen Lähetysseura katsoi 1860-luvulla työnsä alkuvaiheessa, ettei lähetystyöntekijä saanut astua avioon ilman sen johtokunnan lupaa.

    Kirkkohistorian professori Simo Heininen valottaa teoksessaan Naisen paikka. Suomalaiset Ambomaalla 1870–1900 sitä, millaista oli olla lähetyssaarnaajan morsian ja vaimo aikana, jona naisella ei lähetystyöntekijänä ollut selkeää työnkuvaa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Tiedätkö, missä Raamattusi on?

    kirjoittaja päällä

    Aurora Forma, 26, on ollut useana vuonna talkoolaisena Maata Näkyvissä -festareilla, jotka pidetään Turussa 21.–23.11. Kolmatta vuotta teologiaa Åbo Akademissa opiskeleva Forma unelmoi jo kauan ennen ensimmäisiä festaritalkoitaan siitä, että saisi olla mukana tekemässä tapahtumaa. Tänä vuonna hän toimii festareilla neuvonnan aluevastaavana. Forman mielestä Maata Näkyvissä -festarit on upea mahdollisuus saada paljon nuoria koolle evankeliumin sanoman äärelle.

     

    Miksi haluat itse olla mukana talkoissa tekemässä festareita?

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Herätyskristillisyyden historiaa helluntailaisittain

    kirjoittaja päällä

    ”Helluntaiherätyksen syntymisestä lähtien henkikasteella on tarkoitettu Pyhän Hengen kastetta, johon liittyy kielilläpuhuminen.” Näin kirjoittaa Tapani Sopanen kolmiosaisessa herätyskristillisyyden historiassaan.

    Sopanen lähtee varhaisen kirkon montanolaisuudesta ja keskiajan valdolaisista, ottaa muiden muassa mukaan myös meidän Ukko-Paavomme ja Lars Levimme ja päätyy helluntailaisuuteen ja karismaattiseen liikkeeseen. Kirjoittajan oma tausta näkyy siinä, miten suuren osan ja merkityksen helluntailiike ja sen sukulaiset saavat.

    Näiden kirjojen ansio on siinä, että ne tuovat esiin sellaisia vapaakirkollisia ilmiöitä, jotka ovat muussa kirkkohistorian kirjoituksessa jääneet syrjään. Kirjoittaja muistuttaa siitä, että valtakirkot ovat usein vainonneet herätysliikkeitä. Herätykset ovat häirinneet kirkon rauhaa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Lutherin Sidottu ratkaisuvalta julistaa, että teologialla on rajansa

    kirjoittaja päällä

    Martti Lutherin Sidotun ratkaisuvallan julkaisemisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 500 vuotta. Sitä on sanottu Lutherin vaikeimmaksi teokseksi. Professori Antti Laato kertoo, miksi se kuitenkin kannattaa lukea.

    Professori Antti Laato yritti lukioaikana yhteensä kolme kertaa aloittaa Martti Lutherin Sidottua ratkaisuvaltaa, mutta hanke tyssäsi kerta toisensa jälkeen aloittelijan mokaan.

    – Kun sitten vihdoin luin sen kokonaan, lähdin liikkeelle Erasmuksen tekstistä. Sitten vasta hahmotin kunnolla, mistä on kyse, hän kertoo.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista