• Sleyn entinen Viron lähetystyöntekijä Olli Olenius ideoi nettiin nuorisotyön opetusvideot

    Kun Sleyn lähetystyöntekijä Olli Oleniuksen työ Virossa oli päättymässä, hän halusi jättää jälkeensä jotakin, mikä tukisi Viron evankelisluterilaista kirkkoa sen työssä. Olenius kokosi tiimin, ja syntyi opetusvideoiden sarja. Viron evankelisluterilaisessa kirkossa ei ole kuukausipalkkaisia nuorisotyöntekijöitä, ja nuorisotyö hoituu käytännössä vapaaehtoisten voimin. Kirkko kamppailee taloudellisten haasteiden kanssa, eikä nuorille vapaaehtoisille ole tarjolla juurikaan tukea nuorisotyön tekemiseen. […]

    Jatka lukemista
  • Pääsiäinen, merihirviö ja tuhotulva

    Kertomukset Joonasta suuren kalan tai merihirviön vatsassa ja Nooasta tuhotulvan keskellä muistuttivat kristittyjä siitä, että Jumala pelastaa kaikkein suurimmastakin tuhosta eli kuolemasta. Varhaiset kuvat katakombien seinillä ja kivisissä sarkofageissa kertovat kasteen ja pääsiäisen sanomaa: kuolema on voitettu!

    Pääsiäinen oli varhaisen kirkon tavallisin kastepäivä. Sitä edelsi usein monen viikon pituinen kastekoulu, jonka aikana opittiin tuntemaan Raamattua ja uskontunnustusta sekä sitä, miten kristityn kuuluu elää. Ennen kaikkea kastekoulussa kuultiin Jeesuksesta ja siitä, mitä hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa merkitsevät. Opittiin, että kaste liittää jokaisen kastettavan Kristukseen ja hänen elämäänsä. Koska Kristus on noussut kuolleista ja elää, mekin saamme elää.

    Paavali yhdistää pääsiäisen tapahtumat ja kasteen kirjoittaessaan roomalaisille kristityille näin: ”Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän” (Room. 6:3–5).

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Harri Huovinen Hyvä uutinen huonoille paastoajille

    Ortodoksisessa kirkossa iloinen pääsiäisjuhla notkuvine herkkupöytineen on suuri kontrasti sitä edeltäneelle paastonajalle, jolloin kuoletetaan omia haluja ja keskitytään rukoukseen. Ortodoksiksi kääntynyt teologian tutkija Harri Huovinen kertoo omasta pääsiäisen vietostaan.

    Se, joka on hurskas ja rakastaa Jumalaa, iloitkoon tästä hyvästä ja riemuisasta juhlasta. Joka on oikeamielinen palvelija, tulkoon riemuiten Herransa iloon. Joka on paastoten kilvoitellut, iloitkoon palkasta. Joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt, ottakoon tänään vastaan oikeudenmukaisen ansion. Joka tuli kolmannen hetken jälkeen, ilolla viettäköön juhlaa. Joka saapui kuudennen hetken jälkeen, älköön lainkaan tunteko pelkoa: kukaan ei menetä mitään. Joka tuli niin myöhään kuin yhdeksännellä hetkellä, tulkoon mukaan hänkin, lainkaan epäröimättä. Joka saapui vasta yhdennellätoista hetkellä, älköön olko huolissaan viivästymisestään, sillä valtias on jalomielinen: hän ottaa vastaan viimeisen niin kuin ensimmäisenkin, hän suo levon yhdennentoista hetken työntekijälle kuten ensimmäisestä hetkestä työtä tehneelle.

    Näin alkaa kirkkoisä Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna, joka luetaan ortodoksisessa pääsiäisliturgiassa joka vuosi.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Suosittua somesisältöä matematiikasta tekevä Miika Polso: Olen kristitty ja uskon Jeesukseen

    Kokkolalainen Miika Polso tekee nettiin lyhytvideoita matematiikasta ja muista luonnontieteistä. Hän luottaa positiiviseen pedagogiikkaan, jossa oppimista tukevat myönteiset kohtaamiset ja kohdennettu kehu.

    Jos tiputetaan kaksi erikokoista kuulaa alas korkealta, moni ajattelee, että isompi kuula

    putoaa nopeammin kuin pieni! Mutta ilmanvastus on käytännössä samaa luokkaa sekä isolle että pienelle kuulalle, ja ne tipahtavat maan vetovoiman vaikutuksesta alas yhtä nopeasti. Tästä voisi tehdä lyhytvideon! Voisin pudotella kuulia varaston katolta, Miika Polso suunnittelee innostuneena.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Jumalan Hengen tuuli

    Jumalan tuuli, hänen Henkensä, puhaltaa missä ja milloin tahtoo. Sitä eivät pidättele ihmisten asettamat esteet tai kahlehtivat säännöt. Ensimmäinen pääsiäinen kertoo siitä omaa selvää kieltään. Jeesuksen haudan suulle vieritetty kivi tai edes hautaa vartioimaan komennettu roomalainen sotilasjoukko eivät voineet estää kuoleman voittajaa tulemasta ulos haudasta.

    Jumalan Hengen työtä yrittävät estää niin ateistiset totalitarismit kuin ääri-islamistiset valtiot. Tiukinkaan kuolemanrangaistuksella uhkaava sharia-laki tai kommunistinen hirmuhallinto ei kuitenkaan ole pystynyt eikä pysty estämään Kristuksen seurakunnan kasvua, joka joskus tapahtuu salassa maan alla. Surullisimpia historian vaiheita ovat olleet ne, joissa Kristuksen nimeä kantava kirkko on vainonnut Hengestä syntyneitä tai yrittänyt tukahduttaa herätystä. Niistä voi lukea Suomenkin kirkkohistoriasta. Herätykset kuitenkin lopulta ovat murtautuneet kaikkien esteiden läpi.

    Eräs työtoverini on muutamankin kerran raamattutunnillaan siteerannut Paavalin sanaa: ”Minulle on avautunut laaja ja lupaava työmaa. Tosin myös vastustajia on paljon.” (1. Kor. 16:9) Jumalan työ herättää aina myös vastustusta, koska hengellinen sodankäynti on todellisuutta. Eräässä tilaisuudessa puhuttiin siitä, miten herätystä näyttää nyt tapahtuvan vähän kaikkialla. Yksi keskusteluun osallistuneista totesi vakavana, että meidän täytyy siis varautua vaikeuksiin. Mutta minkälaista sielunvihollisen vimmaa sitten joudummekin kokemaan, se on kuitenkin vain kukistetun vihollisen epätoivoista raivoamista ennen sen lopullista tuhoa. Ylösnoussut Kristus hallitsee jo nyt niin taivaassa kuin maan päällä.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Timo Keskitalo: ”Jos suomesta tulee maahanmuuttajalapsille uskon kieli, heidän on myöhemmin helpompi löytää tiensä suomalaisiin seurakuntiin”

    Suomessa asuville maahanmuuttajaryhmille on viime vuosina perustettu omankielisiä seurakuntia, esimerkkinä farsinkielinen seurakunta Helsingissä. Toisaalta monet maahanmuuttajat ovat sulautuneet osaksi kantasuomalaisia seurakuntia ja jumalanpalvelusyhteisöjä, ja osa on löytänyt tiensä kansainvälisiin englanninkielisiin seurakuntiin. Onko jokin malli toista parempi? Kuinka seurakunta voi auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan uuteen maahan ja kulttuuriin?

    Jos mietitään puhtaasti lähetystyön näkökulmaa, tehokkain tapa tavoittaa ihmisiä evankeliumilla on muodostaa seurakuntia kielen ja kulttuurin perusteella, huomauttaa farsinkielistä seurakuntaa Helsingissä luotsaava pastori Timo Keskitalo.

    Keskitalon seurakunnan jäsenet ovat kotoisin Iranista ja Afganistanista. Asetelma ei ole yhteisestä kielestä huolimatta aivan ongelmaton.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Herran ristin kantajina

    Jokaisella on ristinsä kannettavanaan, sanotaan. Yhdellä se on sairaus, toisella jokin lapsuuden trauma, jollain taas kurja aviopuoliso tai kurittomat lapset. Jeesus tuskin kuitenkaan tarkoitti tällaisia taakkoja, kun puhui seuraajilleen ristin kantamisesta.

    Evankeliumeihin on talletettu kaksi toisistaan vähän poikkeavaa Jeesuksen sanaa, joissa hän kehottaa ristin kantamiseen. Ensimmäinen on Markuksen evankeliumin luvussa 8: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” (Mark. 8:34; rinnakkaiskohdat Matt. 16:24 ja Luuk. 9:23), ja toinen Matteuksen evankeliumin luvussa 10: ”Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle.” (Matt. 10:38, rinnakkaiskohta Luuk. 14:27) Molemmissa lauselmissa ristin kantaminen ja Jeesuksen seuraaminen liittyvät kiinteästi yhteen. Jeesusta ei voi seurata ilman ristin kantamista.

    Jeesuksen kuulijoille oli selvää, mitä ristin kantaminen tarkoitti: häpeää, kärsimystä ja lopulta kuolemaa. Roomalaisten käyttämän teloitustavan tarkoitus oli nimenomaan häpäistä kuolemaantuomittu. Siksi ristiinnaulitsemiset toteutettiin julkisella paikalla, jossa oli paljon ihmisiä seuraamassa. Ennen varsinaista ristiinnaulitsemista tuomittu joutui kantamaan ristiä tai oikeastaan sen poikkipuuta vilkkaita katuja pitkin teloituspaikalle, jotta vierestä katselijat saivat pilkata häntä. Sellaiseen pilkan ja häpeän kantamiseen Jeesus siis kutsui seuraajiaan. Mutta miksi Jeesuksen seuraamiseen olisi liittynyt häpeä? Sitä kuulijat eivät varmaan vielä osanneet ymmärtää. Olihan Jeesus heille vielä tuossa vaiheessa kauan odotettu voittoisa Messias, Psalmin 24 kunnian kuningas. Hänen seuransahan pitäisi tuottaa kunniaa eikä häpeää.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Hanna-Kaisa Hartala Tarinoiva teologi Hanna-Kaisa Hartala: ”Jumalan kanssa jokainen päivä on uusi alku”

    Kirjoittamista rakastava teologi Hanna-Kaisa Hartala on pohtinut, mitä tarkoittaa olla kristitty, joka ei ole parantunut. Hänelle on ollut mullistavaa kohdata lempeä Kristus, jonka ruumis on rikottu ja haavoitettu.

    Marraskuu 2012. ”Sinun pitää lähteä heti päivystykseen”, lääkäri sanoi puhelimessa Hanna-Kaisa Hartalalle. Edellisen päivän tutkimustulosten perusteella lääkäri epäili, että Hartalan sydämessä oli jotakin vialla.

    Hartala oli ostoksilla ja kysyi, eikö hän voisi kuitenkin mennä kodin kautta. Se ei käynyt. Hartala lähti sairaalaan, mutta haki vielä matkalla lähetteen Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöltä. Kun hän käveli Töölöstä Meilahteen, rintakipu yltyi kovaksi. Hartala mietti, kuolisiko hän nyt kadulle puristaen kädessään lähetettä sydäntutkimukseen.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Pessimismi on pirun keksintö

    Olen ollut koko viime vuoden aivan liian synkkämielinen. Kenties samasta syystä kuin sinäkin. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, eli minun kirkossani, on kinasteltu kovasti tulevaisuuden suunnasta ja olen kovin eri mieltä siitä, mihin piispojen enemmistö haluaa kirkkoa johtaa.

    Tämä ristiriita on synkistänyt mieltäni. Se on saanut minut päivästä ja uutisotsikoista riippuen joko katkeraksi tai pessimistiksi. Joko sanomaan kovia sanoja tai passivoitumaan. Olen nähnyt näitä synkkiä katseita ympärillänikin. Mutta myös täysin päinvastaisesta syystä. Joidenkin rakkaiden ystävieni ja kollegojeni mielestä kirkko ei muutu riittävän nopeasti.

    Jokin aika sitten pahimman synkistelyni keskellä astuin ulos kodistani ja menin kävelylle. Soittelin erään ystäväni kanssa ja puhelun aikana yllättäen muistin, mitä kaikkea hyvää vaikkapa omassa seurakunnassani on luotu ja ollaan vielä luomassa. Ymmärsin jotain valtavan keskeistä.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Sekä kasvi että ihminen tarvitsevat kunnollisen juuriston

    Pastori Marko Huhtala on diakonia- ja kansalaistoiminnan johtaja Länsi-Suomen Diakonialaitoksessa. Riihimäellä omakotitalossa asuva Huhtala on koulutukseltaan myös hortonomi. Puutarhanhoitoa rakastavalle Huhtalalle oma piha on hiljentymisen ja Jumalan kohtaamisen paikka.  

    Mitä puutarhurin kevääseen kuuluu?

    Esikasvatus on hyvässä vauhdissa. Tammikuussa kylvin jo keijunmekkojen ja kelloköynnösten siemenet. Minulla on puhelimessani appi, jolla seuraan, että kasvit saavat riittävästi valoa. Suomessa taimien kasvattaminen siemenistä vaatii keinovaloa huhtikuulle asti, vähintään viisisataa luksia. Kylvän vielä koristetupakkaa ja hämähäkkikukkaa ja keväämmällä tuoksuherneitä ja krassia. Kasvihuoneen otan käyttöön heti kun mahdollista.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista