• Uudeksi minä teen kaikki

    Moni potee tänä päivänä ilmastoahdistusta. Onko Jumalalla jotain sanottavaa koko ihmiskuntaa uhkaavan ekokatastrofin kynnyksellä?

    Moni suomalainen katselee harmistuneena uutislähetystä Mannerheimintieltä, jossa pipopäiset nuorisoporukat tukkivat kadun ja estävät liikenteen sujuvan kulun. ”Menisivät mieluummin töihin ja olisivat hyödyksi yhteiskunnalle”, on järkevän ihmisen johtopäätös, kun hän kuuntelee provosoivien nuorten mielipiteitä. On silti hyvä pysähtyä miettimään, mistä tällainen häiriköivä toiminta johtuu.

    Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ympäristöahdistuksen ilmiötä: Kyse on vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat merkittävässä määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Laajassa tarkastelussa sekä ympäristö- että ilmastoahdistus asettuvat osaksi sitä ilmiötä, jossa maailman tila (eli ns. makrososiaaliset tekijät) vaikuttaa mielenterveyteen. Näin Panu Pihkala kuvaa ilmastoahdistusta raportissaan, jossa käsitellään tarkemmin ilmastoahdistuksen kanssa elämistä (mieli.fi: Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen).

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Nikean uskontunnustus kertoo, kuka Jeesus on

    Filosofian professori Phillip Caryn mukaan areiolainen harhaoppi, jota vastaan Nikean uskontunnustus muotoiltiin 1700 vuotta sitten, elää ja voi hyvin edelleenkin.

    ”Me uskomme yhteen Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.” Nikean uskontunnustuksen alku kuulostaa jylhältä ja juhlalliselta.  Mutta tunnustus voi myös tuntua monimutkaiselta ja sen ymmärtäminen vaikealta.  Ymmärtämistä helpottaa, kun tietää, miksi Jeesuksesta ja hänen olemuksestaan puhutaan Nikean uskontunnustuksessa varsin monisanaisesti. Syy on selvä: 300-luvulla tuli välttämättömäksi kuvata tarkasti sekä kolminaisuusoppi että Jumalan ihmiseksi tulemisen ihme. Niin kutsuttu areiolainen harhaoppi oli nimittäin saanut monet kristityt pauloihinsa.

    Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous kokoontui Nikean kaupungissa nykyisen Turkin alueella vuonna 325. Siellä muotoiltu Nikean tunnustus on yksi vanhan kirkon kolmesta yleisestä eli ekumeenisesta ja katolisesta uskontunnustuksesta. Nikean uskontunnustus viettää 1700-vuotisjuhlaansa vuonna 2025.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Liisa Rossi Suomenlahden tuolla puolen

    Onko Tessalonikalaiskirje Vanhassa testamentissa? Miksei kristitty voi käydä ennustajalla? Virossa aktiiviseurakuntalaisetkin saattavat olla tietämättömiä kristillisen uskon perusteista eikä moni lue Raamattua koskaan. Raamattukoulutuksen parissa työskentelevällä lähetystyöntekijä Liisa Rossilla riittää sen vuoksi työsarkaa. Syksyllä 2016 avajaisiaan viettäneen Kokkolan Armon kappelin eteisessä esitettiin kysymys: ”Liisa, lähdetkö ensi syksynä Viroon?” Liisa Rossin olisi oikeastaan tehnyt mieli vastata lähetysjohtaja […]

    Jatka lukemista
  • kuvassa kirjan kansi KULTTUURI: Isä toivoo, että taivas on totta

    Lari Launonen: Poikani, elä vielä ensi talvi. Lyhyen elämän filosofia. Tammi 2024.

    Kolmivuotiaalta Huugolta murtui luita jo hänen ollessaan äitinsä kohdussa. Muutama kuukausi syntymänsä jälkeen, loppukesällä 2018, Minna ja Lari Launosen esikoisella todettiin hyvin harvinainen, vakava aineenvaihduntasairaus: kakkostyypin mukolipidoosi. Launoset olivat tuosta elokuun päivästä lähtien kuolevan pojan vanhemmat.

    Lari Launosen Poikani, elä vielä ensi talvi alkaa kuvauksella Huugon kuolemasta.  Kirjassa kuvataan elämää erityislapsen kanssa isän näkökulmasta: iloisia leikkejä, laulua, pulkkamäkeä. Lapsen usein hankalaa ruokkimista, kuntoutusta ja lääkitsemistä arjessa. Sairaalareissuja, leikkauksia, tuskaista itkua, isän polvirukouksia olohuoneen matolla. Huugon elämäntarinan rinnalla kulkee hänen isänsä raastavan rehellinen paini oman uskonsa ja epäilystensä kanssa. Lari Launosen pohdintoihin palmikoituu myös hänen hengellinen taustansa, helluntaiherätys, sekä hänen suhteensa omaan isäänsä.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Erkki Jokinen Kolumni: Elämän salaisuus ja Jumalan pelko

    Mahdammeko tajuta tämän suuntaa ja tarkoitusta hapuilevan aikamme keskellä, miten korvaamaton arvo on kyvyllä kunnioittaa. Aikamme piirre on Pyhän katoaminen ihmisen tutkasta. Oikeasti modernilta näyttää se, jolle mikään ei ole pyhää. Siksi tosi vapaudeksi nimetään oikeus pilkata kaikkea ja kaikkia.

    Juuri parhaillaan käydään kiihkeää keskustelua kristillisyyden puhdistamisesta koko olemassaolomme näköpiiristä. ”Uskonnolle altistuminen” on kuin arvaamaton uhka aikamme ihmisen yllä. Sellaiselta vahingolta ajatellaan tarpeelliseksi varjella erityisesti lapsia ja nuoria. Messias ja sen suuri säveltäjä ovat vaarassa saada lopullisen karkotustuomion aikuistuvan suomalaisuuden ilmatilasta.

    Martin Buber, joka oli 1900-luvun merkittävimpiä juutalaisia ajattelijoita, muistutti Jumalan pelosta kypsän ihmisyyden perustana . Hän kirjoitti tästä elämän syvyyssuunnasta kirjassaan Eclipse of God (Jumalan kätkeytyminen, ”Jumala-pimeä”), jonka hän kokosi Yhdysvalloissa pitämiensä luentojen pohjalta suursodan ja juutalaistuhon välittömässä läheisyydessä vuonna 1951. Buber näki, että Jumalan pelko alkaa avautua, kun ihminen tajuaa elämänsä oudon ja käsittämättömän salaisuuden. ”Sitä on Jumalan pelko”, kirjoittaa Buber, ”että hyväksyy elämänsä joka vaiheen Lahjoittajan lahjana.”

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Miksi Jumala syntyi ihmiseksi?

    Kristikunnan suuren juhlan äärellä meidän on hyvä syventyä sen valtavaan sanomaan. Keskuksessa on Kristuksen persoona – ihmiseksi tullut Jumala. Samalla kun on kysymys pelastuksemme keskeisimmistä ja mitä henkilökohtaisimmista asioista, puhumme koko teologian lähtökohdasta ja kristillisen kirkon perustasta, yhteisestä uskosta ja sen tunnustamisesta.

    Vanhan kirkon kirkolliskokoukset ovat laatineet tunnustuksia, joilla on avattu Raamatun esittämää oppia Jumalan ihmiseksi tulosta eli inkarnaatiosta. Nikean kirkolliskokouksen juhlavuosi on juuri alkamassa. Hienovaraiset erittelyt ja pohdinnat saattavat tuntua vierailta ja turhalta näpertelyltä, mutta valitettavasti myös monenlaiset harhaopit tulevat kirkkoon juuri tätä reittiä. Siksi meidän on tarkkaan tutkittava, mitä Raamattu opettaa ja pitäydyttävä sen oppilaina. Tunnustus säilyttää oikean uskon ja vetää samalla rajan harhaoppeihin.

    Mitä joulun sanoma merkitsee? Miksi Jumalan täytyi tulla ihmiseksi? Mitä opetamme Kristuksesta ja hänen persoonastaan? Opetukselle on huutava tarve. Suomi on muuttumassa pakanamaaksi. Lapsia suojellaan Jeesukselta. Kasteiden määrä laskee rajusti. Kasteesta ja kirkon jäsenyydestä huolimatta valtava joukko ihmisiä ei elä uskon yhteydessä Herraan Jeesukseen. Sen sijaan monet kristinuskolle vieraat uskomukset ja opit ovat vallanneet alaa jopa kirkon piirissä – ja saavat rehottaa ihan rauhassa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Hartaus: Yllätyslahja

    “Katso, isä!” sanoo pieni kiharatukkainen poika vaativan innokkaasti silmät hämmästystä säteillen. ”Niin”, vastaa väsynyt isä kuin sanoja väistellen lisätessään hiipuvaan nuotioon taas oksanpätkän. Yö kuluu verkkaisesti eikä poika ole vieläkään nukahtanut peittonsa alle. ”Isä, nyt heti, katso!” Poika tönii vaativasti isänsä selkää. ”Joo, ihan kohta, heitän vain muutaman puun nuotioon.” Paimen-isä kääntyy, katse pysähtyy, pelko […]

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Taisto Sokka ja John Toivo paremmasta tulevaisuudesta

    Ugandan pakolaisleireillä elää monia lapsia ja nuoria, jotka ovat menettäneet vanhempansa sodassa tai yhteys heihin on katkennut. Yksi heistä on eteläsudanilainen John Ukech Alau.

    Lukioikäinen John Ukech Alau saapui Ugandaan kesäkuussa 2017, sillä vasta itsenäistynyt Etelä-Sudan oli ajautunut sisällissotaan. Pakolaisleirillä hän huolehtii nuoremmasta veljestään ja serkuistaan eikä ole nähnyt vanhempiaan 19 vuoteen. Viimeisimmän tiedon mukaan he ovat yhä elossa kotikylässä.

    –  Olen orpo elämäntilanteeni takia. Olen joutunut pärjäämään ilman vanhempien tukea ja olemaan muiden ihmisten avun varassa, John kertoo.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Jorma Toppari ”Onneksi uskoa ei ole viety minulta pois”

    Fysiologian professori Jorma Toppari tutkii muun muassa erilaisten kemikaalien vaikutusta ihmisen hedelmällisyyteen. Kristinuskosta tuli hänelle tärkeä lapsuudessa Peräseinäjoella. Kymmeniä vuosia myöhemmin Toppari kuuli erässä kirkossa Roomassa sanat, joita hän ei ole unohtanut. 

    Kaksi pientä poikaa kulkee Helsingin vanhan Lastenklinikan kaarevaa käytävää. Molemmat lapset ovat potilaina sairaalassa. Uteliaat viikarit kurkistavat osaston jokaisen oven taakse nähdäkseen, löytyisikö huoneista jotakin mielenkiintoista.

    Toinen pojista oli kolme- ja puolivuotias Jorma Toppari. Toppari, joka on Turun yliopiston fysiologian professori, muistaa vuosikymmenten jälkeenkin jännityksen, jonka tunsi tuona päivänä 1960-luvun alussa. Topparin varhaisimmat muistikuvat ovat juuri Lastenklinikalta, missä hän oli lapsuudessaan hoidettavana useita kertoja. Kun poika palasi kotiinsa Peräseinäjoelle, sairaalakokemukset näkyivät hänen puuhissaan.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Vaali arjen runollisuutta!

    Tämä artikkeli on vain Sanansaattajan verkkolukuoikeuden ostaneille!
    Osta omasi tästä Sanansaattajan verkkolukuoikeus. Jos olet jo ostanut lukuoikeuden, kirjaudu sisään tästä kirjaudu sisään

    Jatka lukemista