Essi Tuomala

Jos tätä väitettä pyritään perustelemaan teologisesti, saatetaan sanoa, ettei kastettuja tarvitse herätellä kääntymykseen. Kasteessahan on jo tultu kristityksi. Toinen perustelu perustuu Lutherin opetukseen sidotusta ratkaisuvallasta. Sanotaan, että koska ihminen ei perisynnin tähden pysty kääntymään ja uskomaan Jumalaan, ei ole oikein kehottaa sellaiseen, mikä on ihmisille mahdotonta.

”Aloittaessaan matkailuansa Suomen mantereilla, tahtoo Sanansaattaja tämän ensi-numeronsa alussa heti ilmoittaa mitä sanomaa se aikoo julistaa. Tämä sanoma ei ole mikään muu kuin Jesuksen Kristuksen evankeliumi, sama iloinen sanoma, jota Herran enkeli ensimmäisenä joulu yönä saarnasi”. Näillä sanoilla esiteltiin suurelle yleisölle evankelinen kansanlehti, Sanansaattaja, tammikuussa 1876.

Evankeliumiyhdistys on saanut jo kauan kokea Jumalan uskollisuutta. Yli 150 vuoden ajan hän on pitänyt huolta yhdistyksestämme ja johtanut sitä erilaisten vaiheitten läpi. Yhä tänään olemme elävä herätysliike ja lähetysjärjestö, joka tavoittaa uusia ihmisiä Kristuksen evankeliumin omistamiseen. Sanansaattaja-lehti on saanut taukoamatta ilmestyä jo 150 vuoden ajan. Lehden muoto on vuosien varrella muuttunut monta kertaa. Kuvien määrä on lisääntynyt ja mustavalkoinen julkaisu on muuttunut moniväriseksi. Sanoma on kuitenkin edelleen sama, koska Jumala on ollut uskollinen. Viime syksynä vietettiin Maata Näkyvissä -festareiden 40-vuotisjuhlia. Uskomatonta, miten pienestä muistotapahtumasta alkanut nuorisotapahtuma on vuosikymmenten aikana koonnut kymmeniä tuhansia nuoria evankeliumin äärelle, ja kokoaa yhä. Meillä on uskollinen Jumala.

Eläinten kaukalossa uinuva uskomme kohde sytyttää meissä hellyyden ja rakkauden. Voimakkaat ja lämpimät tunteemme, joita jouluisin haluamme kokea, ovat lähtöisin tästä ensimmäisen joulun tapahtumasta. Me ihmiset koitamme monin tavoin saavuttaa oikean joulutunnelman, joka liittäisi meidät kaikin aistein oman lapsuutemme joulukokemuksiin tai kuvitelmaan siitä, minkälainen oikean joulun pitäisi olla. Kohtaamme sukulaisia, annamme ja saamme lahjoja, nautimme yltäkylläisistä herkuista ja viemme täältä jo lähteneiden haudoille kynttilöitä. Yhteys toisiin ihmisiin korostuu, ja siksi myös kipeä yksinäisyys moninkertaistuu juuri jouluna.

Joulukuussa moni katsoo jouluelokuvia, olivat ne sitten siirappisia ihmissuhdekeitoksia tai Ihmeellinen on elämä -elokuvan (1946) kaltaisia klassikoita, joissa hyvä saa lopulta voiton.

Eve & Ossi -gospelduosta tutut Eveliina ja Ossi Mäki-Reini asuvat Soinin kirkon kupeessa yli 150 vuotta sitten rakennetussa vanhassa pappilassa. Sen pihalla pakataan viikonloppuisin Volvo lattiasta kattoon täyteen soittimia ja kaikkea keikoilla tarvittavaa, kun aviopari reissaa eri puolille Suomea soittamaan kirkoissa ja seurakuntataloissa – pienissä tapahtumissa ja tuhansien ihmisten festareilla.

Betlehem tulee meitä lähelle jouluna. Niinhän me laulamme tutussa virressä 25: ”Nyt seimellesi seisahdan, oi Jeesus autuuteni, ja maahan asti kumarran Herralle luojalleni.” Siionin kanteleesta laulamme: ”Käyn kanssa paimenten seimelle Jeesuksen nyt lasta katsomaan oljilla vuoteessaan…”

Eräänä adventtina tuolloin vielä Sleyn lähettinä Saksassa työskennellyt Marko Turunen saarnasi persiaksi siitä, miten Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Eräs seurakuntalainen, hyvin tuore kristitty, halusi ystävällisesti neuvoa Markoa, ettei tekstissä varmastikaan puhuta aasista.

Lapsi on suuri Luojan lahja. Uuden elämän syntyminen ei ole itsestäänselvyys. Lapsia ei hankita tai tehdä vaan saadaan. Päällimmäisenä on ajatuksissani kiitollisuus Jumalaa ja suomalaista terveydenhuoltoa kohtaan.