• Kuuluuko herätysjulistus luterilaisuuteen?

    Aarne Siirala julisti 1950-luvun alussa, että herätyskristillisyys pitäisi kitkeä pois kirkostamme, koska se on väärä käymisaine luterilaisuudessa. Samantapaisia ajatuksia kuulee yhä. Herätysjulistuksen sanotaan edustavan reformoitua kristillisyyttä.

    Jos tätä väitettä pyritään perustelemaan teologisesti, saatetaan sanoa, ettei kastettuja tarvitse herätellä kääntymykseen. Kasteessahan on jo tultu kristityksi. Toinen perustelu perustuu Lutherin opetukseen sidotusta ratkaisuvallasta. Sanotaan, että koska ihminen ei perisynnin tähden pysty kääntymään ja uskomaan Jumalaan, ei ole oikein kehottaa sellaiseen, mikä on ihmisille mahdotonta.

    On toki totta, että Vähän katekismuksen mukaan ”kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset”. Lutherin mukaan kasteessa annetaan myös usko.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • 150 vuotta sielujen rakentamista

    Sanansaattaja-lehti täyttää tammikuussa 150 vuotta. Perustamisvuonna 1876 lehdessä otettiin kantaa muun muassa hihhulilaisiin, juutalaisten kääntymiseen ja kiroiluun.

    ”Aloittaessaan matkailuansa Suomen mantereilla, tahtoo Sanansaattaja tämän ensi-numeronsa alussa heti ilmoittaa mitä sanomaa se aikoo julistaa. Tämä sanoma ei ole mikään muu kuin Jesuksen Kristuksen evankeliumi, sama iloinen sanoma, jota Herran enkeli ensimmäisenä joulu yönä saarnasi”. Näillä sanoilla esiteltiin suurelle yleisölle evankelinen kansanlehti, Sanansaattaja, tammikuussa 1876.

    Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Sley, oli perustettu kolme vuotta aiemmin, 1873, ja nyt alati kasvavalle liikkeelle tarvittiin oma äänenkannattaja. Sellaisen perustamisesta oli keskusteltu jo yhdistyksen ensimmäisessä vuosikokouksessa vuonna 1874. Toimeen tarttui nuori puuhakaksikko: Dragsfjärdin kappalainen, evankelisen liikkeen isän, Fredrik Gabriel Hedbergin, vävy Ludvig Wennerström (1849–1909) sekä ”evankelisen liikkeen ihmelapsi” Johannes Bäck (1850–1901), joka oli vihitty papiksi vain 19-vuotiaana muutamaa vuotta aiemmin. Wennerströmillä oli nuoresta iästään huolimatta jo aiempaa kokemusta lehtityöstä. Hän oli mukana toimittamassa vuoteen 1876 asti ilmestynyttä Evangelisk Tidningiä. Lisäksi molemmilla herroilla oli vankkaa paikallisseurakuntatuntemusta.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Uskollinen Jumala

    Yksi Jumalan tärkeimmistä piirteistä on hänen uskollisuutensa. Psalmeissakin ylistetään Jumalaa usein juuri sen tähden: ”Minun suuni julistaa sinun uskollisuuttasi, ylistää sinua päivästä päivään.” (Ps. 35:28) Jumalan uskollisuus pysyy silloinkin, kun me olemme heikkoja ja lankeamme, ja vielä silloinkin, kun me olemme uskottomia häntä kohtaan, kuten apostoli Paavali muistuttaa (2. Tim. 2:13).

    Evankeliumiyhdistys on saanut jo kauan kokea Jumalan uskollisuutta. Yli 150 vuoden ajan hän on pitänyt huolta yhdistyksestämme ja johtanut sitä erilaisten vaiheitten läpi. Yhä tänään olemme elävä herätysliike ja lähetysjärjestö, joka tavoittaa uusia ihmisiä Kristuksen evankeliumin omistamiseen. Sanansaattaja-lehti on saanut taukoamatta ilmestyä jo 150 vuoden ajan. Lehden muoto on vuosien varrella muuttunut monta kertaa. Kuvien määrä on lisääntynyt ja mustavalkoinen julkaisu on muuttunut moniväriseksi. Sanoma on kuitenkin edelleen sama, koska Jumala on ollut uskollinen. Viime syksynä vietettiin Maata Näkyvissä -festareiden 40-vuotisjuhlia. Uskomatonta, miten pienestä muistotapahtumasta alkanut nuorisotapahtuma on vuosikymmenten aikana koonnut kymmeniä tuhansia nuoria evankeliumin äärelle, ja kokoaa yhä. Meillä on uskollinen Jumala.

    Jumalan uskollisuus ei ole vain menneisyyttä. Jumala on ja tulee olemaan uskollinen. Siksi on hyvä lähteä armon vuoteen 2026 Jumalan lupausten ja hänen hyvyytensä varassa. Tulevaisuutta ei tarvitse pelätä. Vuosi 2026 tuonee mukanaan monenlaisia myllerryksiä, jotka koskettavat niin Evankeliumiyhdistystä järjestönä kuin meitä jokaista yksittäistä Jeesuksen seuraajaakin. Kaiken saamme kuitenkin ottaa uskollisen Jumalan kädestä, jolla on hyvät ajatukset meitä kohtaan.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • ”Nyt seisahdun mä seimelles, oi Jeesus autuuteni”

    Aivan pian yli kaksi miljardia kristittyä viettää joulua pysähtyen syntyneen lapsen seimen ääreen. Tämä on hetki, joka yhdistää meitä ilman erimielisyyksiä ja opillisia skismoja. Jumala tulee ihmiseksi pienen ihmislapsen muodossa. Betlehemin tallissa tuskin kukaan ymmärsi tämän tavallisen syntymän universaalista merkitystä. Jeesus syntyi pelastaakseen meidät ihmiset iankaikkiselta kadotukselta, mutta hän syntyi myös veljeksemme, jokaisen elämänmatkan lohdutukseksi ja turvaksi.

    Eläinten kaukalossa uinuva uskomme kohde sytyttää meissä hellyyden ja rakkauden. Voimakkaat ja lämpimät tunteemme, joita jouluisin haluamme kokea, ovat lähtöisin tästä ensimmäisen joulun tapahtumasta. Me ihmiset koitamme monin tavoin saavuttaa oikean joulutunnelman, joka liittäisi meidät kaikin aistein oman lapsuutemme joulukokemuksiin tai kuvitelmaan siitä, minkälainen oikean joulun pitäisi olla. Kohtaamme sukulaisia, annamme ja saamme lahjoja, nautimme yltäkylläisistä herkuista ja viemme täältä jo lähteneiden haudoille kynttilöitä. Yhteys toisiin ihmisiin korostuu, ja siksi myös kipeä yksinäisyys moninkertaistuu juuri jouluna.

    Ehkä tuon kaiken joulutunnelman etsimisen takana onkin syvempi kaipaus Vapahtajan kohtaamiseen. Syntynyt pienokainen ei vaadi meiltä mitään, ei joulutraditioitamme, lahjojamme, ruokiamme, ei itse rakennettua joulutunnelmaa. Jouluevankeliumissa hän tulee luoksemme, niin yksinäisen kuin perheellisenkin jouluun. Joulun ihmeessä pysähdymme hiljaisina hänen seimelleen, ja hän antaa meille oman rauhansa, sen todellisen joulumielen. ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” (Joh. 1:14)

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Eemelin joulupidoista luostarin hiilivajaan

    Kaunokirjallisuuden joulukuvauksissa romaanihenkilöiden hyvyys tuo valoa köyhyyden, sodan, onnettomuuksien ja epäoikeudenmukaisuuden keskelle.

    Joulukuussa moni katsoo jouluelokuvia, olivat ne sitten siirappisia ihmissuhdekeitoksia tai Ihmeellinen on elämä -elokuvan (1946) kaltaisia klassikoita, joissa hyvä saa lopulta voiton.

    Myös kaunokirjallisuus tarjoaa mahdollisuuden eläytyä erilaisiin jouluihin. Avataan muutama teos, joissa kuvataan joulunviettoa. Kaikissa teksteissä kuvattujen tapahtumien taustalla on jokin ongelma tai kriisitilanne, joka haastaa päähenkilöiden arvomaailman ja lähimmäisenrakkauden.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Särkyneiden puolella

     Eve & Ossi -gospelduon lauluissa arjen onni ja rosoisuus, ilo ja itkut otetaan vakavasti. Mutta niin myös armo, josta Eve ja Ossi elävät itsekin.

    Eve & Ossi -gospelduosta tutut Eveliina ja Ossi Mäki-Reini asuvat Soinin kirkon kupeessa yli 150 vuotta sitten rakennetussa vanhassa pappilassa. Sen pihalla pakataan viikonloppuisin Volvo lattiasta kattoon täyteen soittimia ja kaikkea keikoilla tarvittavaa, kun aviopari reissaa eri puolille Suomea soittamaan kirkoissa ja seurakuntataloissa – pienissä tapahtumissa ja tuhansien ihmisten festareilla.

    Ossi Mäki-Reini, 38, on päätoiminen muusikko, joka soittaa Eve & Ossi -duon lisäksi monissa yhtyeissä: Pro Fidessa, Miriamissa, Maksetuissa Viuluissa sekä Pienlähettiläissä. Eveliina Mäki-Reini, 35, työskentelee musiikin tekemisen ohella Soinissa varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen erityisopettajana.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Joulun syvä salaisuus

    Kun lapsi on syntynyt, ensin onnitellaan äitiä. Se on herkkä hetki. Katsomme äidin onnea ja onnittelemme äitiä ja lasta heitä siunaten. Voisimmeko jouluna onnitella Jeesuksen äitiä ja siunata häntä? Onko se mahdollista kahdentuhannen vuoden välimatkan takaa?

    Betlehem tulee meitä lähelle jouluna. Niinhän me laulamme tutussa virressä 25: ”Nyt seimellesi seisahdan, oi Jeesus autuuteni, ja maahan asti kumarran Herralle luojalleni.” Siionin kanteleesta laulamme: ”Käyn kanssa paimenten seimelle Jeesuksen nyt lasta katsomaan oljilla vuoteessaan…”

    Adventtina olemme mukana Jeesusta ylistävässä joukossa Hoosiannaa laulaen. Tällainen ajan ylitys suo meille mahdollisuuden onnitella Herramme Äitiä. Miten? Siten, että laulamme virren 937: ”Ole tervehditty täällä, oi Maria…” tai Marian ilmestyspäivän halleluja-säkeen, Gabrielin ja Elisabetin tervehdykset: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi! Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!” Tämä on alkuperäinen Ave Maria, joka on niin Lutherin kuin Agricolankin rukouskirjoissa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Maahanmuuttajaseurakunnassa on joulu joka päivä

    Saksassa kulttuurikristillisyys voi edelleen hyvin, ja muslimimaahanmuuttaja saattaa kuulla evankeliumin jopa kaupallisilla joulumarkkinoilla.

    Eräänä adventtina tuolloin vielä Sleyn lähettinä Saksassa työskennellyt Marko Turunen saarnasi persiaksi siitä, miten Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Eräs seurakuntalainen, hyvin tuore kristitty, halusi ystävällisesti neuvoa Markoa, ettei tekstissä varmastikaan puhuta aasista.

    Hän luuli Markon hakeneen persian kielen sanaa, joka tarkoittaa hevosta.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Te löydätte lapsen

    Pidän sylissäni vastasyntynyttä lapsenlastani. Viikkoja ennen laskettua aikaa syntynyt keskonen on pieni ja hauras, aivan kuin hän ei painaisi mitään. Katsellessani rauhallisesti nukkuvaa pienokaista mieleeni nousevat psalmin sanat: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” (Ps. 139:14)

    Lapsi on suuri Luojan lahja. Uuden elämän syntyminen ei ole itsestäänselvyys. Lapsia ei hankita tai tehdä vaan saadaan. Päällimmäisenä on ajatuksissani kiitollisuus Jumalaa ja suomalaista terveydenhuoltoa kohtaan.

    Joulussa vastasyntynyt lapsi on kaiken keskus. Luukkaan jouluevankeliumissa enkeli ilmoitti paimenille merkin syntyneestä Vapahtajasta. ”Te löydätte lapsen.” (Luuk. 2:12)

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • ”Joulussa riittää ihmeteltävää”

    Suski Hulkko, 32, viimeistelee parhaillaan Diakonia-ammattikorkeakoulun lopputyötään. Hän valmistuu ensi keväänä sosionomiksi ja kirkon nuorisotyöntekijäksi.  Turussa Sleyn Lutherin perikunnan nuorteniltoja vetävä Hulkko on viime kuukausina löytänyt toivoa Roomalaiskirjeen kahdeksannesta luvusta.

     

    Tykkäät lukea. Mitä olet lukenut viime aikoina, ja mitä lukemasi kirjat ovat sinulle antaneet?

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista