Luokka Arkistot

    Sanansaattajan maksulliset artikkelit

  • Kaikki
    Vain jäsenet voivat tarkastella tätä luokkaa. Nähdäksesi tämän luokan, rekisteröidy ostamalla Sanansaattajan verkkolukuoikeus.

  • Särkyneiden puolella

    kirjoittaja päällä

     Eve & Ossi -gospelduon lauluissa arjen onni ja rosoisuus, ilo ja itkut otetaan vakavasti. Mutta niin myös armo, josta Eve ja Ossi elävät itsekin.

    Eve & Ossi -gospelduosta tutut Eveliina ja Ossi Mäki-Reini asuvat Soinin kirkon kupeessa yli 150 vuotta sitten rakennetussa vanhassa pappilassa. Sen pihalla pakataan viikonloppuisin Volvo lattiasta kattoon täyteen soittimia ja kaikkea keikoilla tarvittavaa, kun aviopari reissaa eri puolille Suomea soittamaan kirkoissa ja seurakuntataloissa – pienissä tapahtumissa ja tuhansien ihmisten festareilla.

    Ossi Mäki-Reini, 38, on päätoiminen muusikko, joka soittaa Eve & Ossi -duon lisäksi monissa yhtyeissä: Pro Fidessa, Miriamissa, Maksetuissa Viuluissa sekä Pienlähettiläissä. Eveliina Mäki-Reini, 35, työskentelee musiikin tekemisen ohella Soinissa varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen erityisopettajana.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Joulun syvä salaisuus

    kirjoittaja päällä

    Kun lapsi on syntynyt, ensin onnitellaan äitiä. Se on herkkä hetki. Katsomme äidin onnea ja onnittelemme äitiä ja lasta heitä siunaten. Voisimmeko jouluna onnitella Jeesuksen äitiä ja siunata häntä? Onko se mahdollista kahdentuhannen vuoden välimatkan takaa?

    Betlehem tulee meitä lähelle jouluna. Niinhän me laulamme tutussa virressä 25: ”Nyt seimellesi seisahdan, oi Jeesus autuuteni, ja maahan asti kumarran Herralle luojalleni.” Siionin kanteleesta laulamme: ”Käyn kanssa paimenten seimelle Jeesuksen nyt lasta katsomaan oljilla vuoteessaan…”

    Adventtina olemme mukana Jeesusta ylistävässä joukossa Hoosiannaa laulaen. Tällainen ajan ylitys suo meille mahdollisuuden onnitella Herramme Äitiä. Miten? Siten, että laulamme virren 937: ”Ole tervehditty täällä, oi Maria…” tai Marian ilmestyspäivän halleluja-säkeen, Gabrielin ja Elisabetin tervehdykset: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi! Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!” Tämä on alkuperäinen Ave Maria, joka on niin Lutherin kuin Agricolankin rukouskirjoissa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Maahanmuuttajaseurakunnassa on joulu joka päivä

    kirjoittaja päällä

    Saksassa kulttuurikristillisyys voi edelleen hyvin, ja muslimimaahanmuuttaja saattaa kuulla evankeliumin jopa kaupallisilla joulumarkkinoilla.

    Eräänä adventtina tuolloin vielä Sleyn lähettinä Saksassa työskennellyt Marko Turunen saarnasi persiaksi siitä, miten Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Eräs seurakuntalainen, hyvin tuore kristitty, halusi ystävällisesti neuvoa Markoa, ettei tekstissä varmastikaan puhuta aasista.

    Hän luuli Markon hakeneen persian kielen sanaa, joka tarkoittaa hevosta.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Te löydätte lapsen

    kirjoittaja päällä

    Pidän sylissäni vastasyntynyttä lapsenlastani. Viikkoja ennen laskettua aikaa syntynyt keskonen on pieni ja hauras, aivan kuin hän ei painaisi mitään. Katsellessani rauhallisesti nukkuvaa pienokaista mieleeni nousevat psalmin sanat: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” (Ps. 139:14)

    Lapsi on suuri Luojan lahja. Uuden elämän syntyminen ei ole itsestäänselvyys. Lapsia ei hankita tai tehdä vaan saadaan. Päällimmäisenä on ajatuksissani kiitollisuus Jumalaa ja suomalaista terveydenhuoltoa kohtaan.

    Joulussa vastasyntynyt lapsi on kaiken keskus. Luukkaan jouluevankeliumissa enkeli ilmoitti paimenille merkin syntyneestä Vapahtajasta. ”Te löydätte lapsen.” (Luuk. 2:12)

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • ”Joulussa riittää ihmeteltävää”

    kirjoittaja päällä

    Suski Hulkko, 32, viimeistelee parhaillaan Diakonia-ammattikorkeakoulun lopputyötään. Hän valmistuu ensi keväänä sosionomiksi ja kirkon nuorisotyöntekijäksi.  Turussa Sleyn Lutherin perikunnan nuorteniltoja vetävä Hulkko on viime kuukausina löytänyt toivoa Roomalaiskirjeen kahdeksannesta luvusta.

     

    Tykkäät lukea. Mitä olet lukenut viime aikoina, ja mitä lukemasi kirjat ovat sinulle antaneet?

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Joulun pakanallinen alkuperä on sitkeä myytti

    kirjoittaja päällä

    Vaikka media, oppikirjat ja jotkut reformaation ”vasemman laidan” kirkot meitä toisin valistavat, todistusaineiston valossa näyttää siltä, että Jeesus syntyi kuin syntyikin 25. joulukuuta.

    On taas se aika vuodesta, kun mediassa muistutetaan, että joulu on itse asiassa alun perin pakanallinen juhla, eikä Jeesus suinkaan syntynyt 25. joulukuuta. Melkein voisi sanoa, että siitä tietää adventin ajan alkaneen.

    Vanha virsi menee siis näin: pakanallisessa Rooman valtakunnassa juhlittiin 25.12., vuoden pimeimpänä aikana, Sol Invictusta eli ”voittamattoman auringon” juhlaa. Kun keisari Konstantinus 310-luvulla teki kristinuskosta valtionuskonnon, kristillinen kirkko omi vanhan pakanallisen juhlan tapoineen ja ymppäsi tilalle Jeesuksen syntymäjuhlan edistääkseen rahvaan kristillistämistä.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Turvattomuus saa riitelemään 

    kirjoittaja päällä

    Perheterapeutti Jari Kekäleen mukaan ihmiset riitelevät keskenään siksi, että he ovat haavoittuneita ja hauraita – eivät niinkään siksi, etteivät he osaa sujuvan vuorovaikutuksen tekniikoita.

    Se, että ihminen kokee lapsena hylätyksi tulemisen tunteita, turvattomuutta ja yksin selviytymisen pakkoa, jättää hänen mieleensä jäljet. Vastoin median usein toitottamia käsityksiä ihminen voi traumatisoitua, vaikka hän ei olisi kaltoinkohtelun uhri tai joutuisi kokemaan traagisia tapahtumia elämässään.

    Perhe- ja psykoterapeutti Jari Kekäle muistuttaa Miksi me riitelemme? -kirjassaan (Suomen Luther-Säätiö 2025), että aikuisenkin elämään ja ihmissuhteisiin merkittävällä tavalla vaikuttava trauma voi syntyä lapsuudessa kiintymyssuhteen ongelmien vuoksi. Kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsen ja häntä hoitavan vanhemman välistä tunnesuhdetta. Se syntyy sen pohjalta, miten lapsen tarpeisiin vastataan, hänen tunteitaan kuunnellaan ja häntä ymmärretään. Kiintymyssuhde voi olla turvallinen tai turvaton. Tässä ihmissuhteessa ihminen sisäistää mallin sekä maailmasta että ihmissuhteista.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Armon evankeliumia ja ennakkoluuloja

    kirjoittaja päällä

    Etelän evankelistat Lapissa – Laestadius ja Hedberg tunturimailla, toim. Sari Eskola ja Sirkka Perälä, Väyläkirjat 2025

    Sari Eskola ja Sirkka Perälä ovat koonneet kirjaansa evankelisen Todistajaseuran maallikkosaarnaajien matkakertomuksia lähetysmatkoilta Lappiin vuosina 1921–1940. Kertomukset avaavat kiehtovan kurkistusaukon lestadiolaisuuden ja evankelisuuden kohtaamisiin. Erityisen mielenkiintoinen lukukokemus oli minulle, sillä olen kasvanut lestadiolaisuudessa ja löytänyt aikuisiällä evankelisen liikkeen pariin.

    Kirja sisältää toimittajien esipuheen ja kirkkohistorian emeritusprofessori Jouko Talosen saatesanojen lisäksi kahdeksan matkakertomuksia sisältävää lukua sekä toimittajien päätösluvun, joka vertailee lestadiolaisuutta ja hedbergiläisyyttä. Päätösluvussa on kirjan sisällölle taustoitusta, joka voisi palvella sellaista lukijaa, joka ei ole kirjan aihepiirissä ennestään syvällä. Suosittelenkin lukemaan sen ennen varsinaisia matkakertomuksia.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Suuria kuvia maailmalopusta

    kirjoittaja päällä

    Mikään ei taida kiinnostaa ihmiskuntaa yhtä paljon kuin maailmanloppu. Milloin on syytä pelätä ilmaston muuttumisen, milloin asteroidin, milloin ydinsodan vuoksi – ihan varmaa on, että loppua kirkuvat lööpit myyvät. Klassista kliseetä lainatakseni: näin on myös meidän hengellisessä elämässämme. Kun puhutaan viimeisistä tapahtumista ja tarkkaillaan lopun aikojen merkkejä, ihmiset innostuvat. Into tarjoaa hyvän maaperän oikean opetuksen lisäksi myös harhaopeille. Mitä Raamattu sanoo maailmanlopusta?

    Tarkkaavainen raamatunlukija saa ensimmäiset vihjeet tulevista tapahtumista jo luomiskertomuksen kohdalla. Sen päätteeksi Jumala karkottaa langenneen ihmiskunnan Eedenin puutarhasta ja asettaa ”Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan elämän puulle vievää tietä” (1. Moos. 3:24). Jumala ei siis tuhoa paratiisia eikä ihmiskuntaa, vaan ainoastaan estää paluun. Lukija saattaa aavistaa, että tässä on johtolanka, joka voi vielä myöhemmin olla merkityksellinen.

    Vanha testamentti tarjoaa välähdyksiä tulevasta. Profeetta Aamos puhuu Herran päivästä, jota Jumalasta eksyneen kansan ei kannattaisi odottaa kovin innokkaasti: ”Voi teitä, jotka hartaasti odotatte Herran päivää! Mitä iloa teille on Herran päivästä? Se tuo pimeyden, ei valoa.” (Aam. 5:18) Myös pikkuprofeettakollega Joel povaa tuomiopäivää: ”Vaviskaa, kaikki maan asukkaat: Herran päivä tulee. Se on jo lähellä.” (Joel 2:1)

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista

  • Pälkäneen retropaimen

    kirjoittaja päällä

    Jos Luther olisi musiikkilaji, hän olisi progressiivinen rock, luonnehtii lääninrovasti Jari Kemppainen.

    Mutainen tie vie rauniokirkon ohi. Liukasta on. Molemmilla puolilla näkyy maalaistaloja. Tuntuu siltä kuin olisin ajanut vahingossa aikakoneeseen. Ja nyt aika pysähtyy. Pälkäneen pappila on tien päässä.

    Kirkkoherranvirasto on samassa rakennuksessa kuin kirkkoherra Jari Kemppaisen koti. Talo rakennettiin vuonna 1854, kristinusko tuli Pälkäneelle 1409. Silloin perustettiin seurakunta. Se oli katolinen mutta muuttui 1500-luvulla luterilaiseksi.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista