Luokka Arkistot

    Sanansaattajan maksulliset artikkelit

  • Kaikki
    Vain jäsenet voivat tarkastella tätä luokkaa. Nähdäksesi tämän luokan, rekisteröidy ostamalla Sanansaattajan verkkolukuoikeus.
  • Kuvassa Pinja Alenius ja Eeva-tytär ”Toivon, että Eevasta kasvaisi rohkea nainen”

    Pinja Alenius juhlii tänä keväänä ensimmäistä äitienpäiväänsä. Esikoisen synnyttyä hän arvostaa entistä enemmän omalta äidiltään saamaansa rakkautta ja pyyteetöntä huolenpitoa.

    – Ootko hereillä, muru? Pinja Alenius kysyy ja kurkistaa violetteihin vaunuihin, jotka alkoivat juuri yllättävästi heilua. Neljän kuukauden ikäinen Eeva ei nukukaan tällä kertaa kolmen tunnin päiväunia. Pian hän istuu hymyillen ja valppaana äitinsä sylissä. Eevalla on jalassaan äidinäidin neulomat sukat ja isänäidin tekemät lapaset.

    Lahdessa asuva Pinja Alenius kertoo, että vieraat ihmiset ovat kysyneet häneltä, onko hän tyttärensä isosisko. Tottahan se on, että Alenius näyttää nuorelta. Hän täytti 21 vuotta, kun Eevan syntymästä oli kulunut reilu viikko.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Jeesuksen tuoksu

    Muistan lapsuudesta hetken, jona tulin koulusta kotiin ja jo melkein portaille asti tunsin vastaleivotun pullan ihanan tuoksun. Keittiön pöydältä sain napata pehmeän pullan ja syödä sen nautiskellen kylmän maidon kera. Tuo muisto kodista, rakkaasta äidistäni ja pullan tuoksusta on piirtynyt syvälle sydämeeni.

    Vastasyntyneen vauvan, kesäillassa lämpiävän saunan, vihtojen, vastaleikatun nurmen tai kukkakedon tuoksu saavat mielen ja sielun ihastelemaan ja muistelemaan. Joulu tuoksuu pipareille. Mikä voittaisikaan aamukahvin tuoksun. Tutkimusten mukaan puolison valinnassakin tuoksulla on valtavan suuri merkitys.

    Raamatussakin puhutaan tuoksuista useamman kerran. Vastasyntyneelle Jeesus-lapselle tuotiin suitsuketta, mirhaa ja monenlaisia tuoksuvia lahjoja. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, kuinka Maria otti täyden pullon aitoa, kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Koko huone tuli täyteen voiteen tuoksua. Juudas moitti naista, mutta Jeesus sanoi: ”Anna hänen olla, että hän saisi toimittaa tämän hautaamispäivääni varten. Sillä köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina” (Joh. 12:7–8) Maria kiitti ja palvoi Jeesusta. Mekin saamme tulla Herramme eteen kiitollisin mielin. Meillä ei ole mitään, mikä ei jo olisi Jumalan omaa. Kaikesta siitä hyvästä, mitä olemme häneltä saaneet ja joka päivä saamme, meillä on myös varaa uhrata hänelle.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuka korjaa herätyksen hedelmät?

    Herätys on käynnissä ja moni nuori tai vanhempikin ihminen pohtii tällä hetkellä omaa suhdettaan kristilliseen uskoon. Miten jo olemassa olevat herätysliikkeet voisivat löytää etsijät tai tulla itse löydetyiksi? Entä pitäisikö vastauskoontulleita ohjata paikallisseurakuntien toimintaan, vai olisiko heidän turvallisinta pysytellä herätysliikkeiden omilla ruokintapaikoilla?

    Luterilaisissa herätysliikejärjestöissä, Kansanlähetyksessä, Evankeliumiyhdistyksessä ja Suomen Raamattuopistolla (SRO), merkkejä herätyksestä on ollut näkyvillä jo jonkin aikaa.

    – Tilaisuuksiin on ilmestynyt nuoria miehiä, joista monet ovat tulleet jälkikäteen henkilökohtaisesti jututtamaan, kertoo SRO:n julistustyön johtaja Petri Kortelahti.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Sapatti, lepopäivä ja levon tarve

    Velvoittavatko Vanhan testamentin sapattisäädökset kristittyjä? Mikä on lepopäivän rooli kristillisessä kirkossa? Onko levolle raamatullisia perusteita? Tässä raamattuopetuksessa paneudumme näihin kysymyksiin.

    Sapatti on hepreaksi sabbat.  Se tulee verbistä sabat, joka merkitsee ”levätä” tai ”lakata työskentelemästä”. Sapatti tarkoittaakin Raamatussa juutalaisten lepopäivää, jonka Jumala asetti kymmenessä käskyssään.

    Antaessaan sapattikäskyn Jumala myös perusteli sen. Käsky ja perustelut löytyvät toisen Mooseksen kirjan luvusta 20: ”Muista pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä viikossa tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä (…) Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mikä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.” (2. Moos. 20: 8–11) Jumalan luomisprosessi antoi rytmin työllemme ja levollemme.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Älkää olko huolissanne, lähetyspiiriläiset!

    Ylöjärven seurakunnassa nuoret ovat saaneet intoa lähetystyön tekemiseen Operaatio Mobilisaation kansainvälisistä nuortentapahtumista.

    Yksi seurakunnan nuorista on hiljattain perustanut katuevankeliointia tekevän ryhmän, joka toimii Ylöjärvellä. Olen tosi ylpeä tästä nuoresta! kertoo Ylöjärven seurakunnan lähetystoiminnan koordinaattori Jaana Skyttä iloisena.

    Evankelioivat nuoret ovat hänelle osoitus siitä, että lähetystyö on nuorille tärkeää, ja sitä voi tehdä omassa kotikaupungissakin.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Psykologian tohtori Eeva Eskola: “Kristillinen vakaumus antaa voimaa nähdä myös kamalia asioita”

    Lapsia hoitava neuropsykologi Eeva Eskola näkee työssään kovia kohtaloita, joiden myötä voisi kyynistyä. Eskola on kuitenkin halunnut säilyttää herkkyytensä. Asiaa auttaa se, että suuri osa hänen työstään on leikkimistä.

    Kliininen neuropsykologi ja psykologian tohtori Eeva Eskola teki vuonna 2024 väitöskirjatutkimuksen vauvoista. Hänen työnsä oli osa 2010 aloitettua monitieteistä FinnBrain-tutkimusta, jossa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen.

    Eskola keskittyi omassa tutkimuksessaan siihen, miten pienet lapset käsittelevät tunteisiin liittyvää tietoa. Eskola löysi jotakin uutta: vauvan taipumus kiinnittää voimakkaasti huomiota pelokkaisiin kasvoihin on yhteydessä vähäisempiin varhaisiin säätelyongelmiin ja parempiin sosiaalisiin taitoihin taaperoiässä.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Rukoilevat äidit ovat tärkeämpiä kuin ymmärrämme

    Minua kiehtovat Raamatussa henkilöt, joiden tiedot ovat hyvin vähäisiä. Monet heistä esiintyvät välähdyksenomaisesti, hyvin lyhyesti, vain muutamilla riveillä. He ovat todellisia rivihenkilöitä. Silti heihin kannattaa tutustua. Kaikessa vaatimattomuudessaan heillä on oma sanomansa meille nykyajan ihmisille.

    Kiitän Jumalaa, kun muistan sen vilpittömän uskon, joka sinulla on ja joka oli jo isoäidilläsi Looiksella ja äidilläsi Eunikella; myös sinulla se on, siitä olen varma.” (2. Tim. 1:5) Näin apostoli Paavali kuvaa kahta naista, nuoren työtoverinsa Timoteuksen äitiä ja isoäitiä. Juuri muuta heistä ei tiedetäkään. Eunike mainitaan lisäksi Apostolien teoissa: ”Lystrassa oli Timoteus-niminen opetuslapsi, jonka äiti oli kristitty juutalainen mutta isä kreikkalainen.” (Apt. 16:1)

    Lyhyt maininta Timoteuksen äidistä ja isoäidistä riittää kertomaan olennaisimman. Paavali kiittää Jumalaa Timoteuksen äidin ja isoäidin uskosta. Hän antaa kauniin todistuksen äitien merkityksestä uskonelämän kasvulle.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Jumalan mahdollisuudet

    Kun mietimme, millainen kirkkomme ja herätysliikejärjestöjemme välinen suhde on tulevaisuudessa, laadimme toimintaympäristöanalyyseja ja erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Niiden perusteella mietimme sitten omia toimintastrategioitamme. Suunnitelmiin kirjataan usein muodossa tai toisessa kommentti: ”Jumalan ihme on kuitenkin mahdollinen.” Ajatus Jumalan mahdollisuuksista kuuluu tietysti liittää hengellisen järjestön strategisiin visioihin. Uskommeko me kuitenkaan siihen, että Jumala oikeasti voisi tehdä niin suuren ihmeen, että vuosikymmenten aikana koettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kehityssuunta ja kirkon ja herätysliikejärjestöjen monin tavoin vaikea suhde voisi muuttua radikaalisti toisenlaiseksi? Tai uskommeko siihen, että jos järjestöjemme olisikin aika jäädä vaille paikallisseurakuntien taloudellista tukea ja yhteyttä kirkkoon, Jumala kuitenkin pitää meistä hyvää huolta?

    Paavali kirjoittaa Jumalasta: ”…joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella” (Ef. 3:20). Entä jos Jumala ihan oikeasti voi toimia niin? Ja entä jos hän meidän aikanamme päättääkin toimia niin? Entä jos juuri nyt elämme Jumalan ihmeellisten tekojen ajassa? Monia sellaisia merkkejä on jo näkyvissä.

    Nyt ei ole hengellisen alakuloisuuden tai pelon aika. Tämä vuosi on Herran vuosi, ja niin on ensi vuosikin ja sitä seuraava. Hän hallitsee, hänellä on voima ja valta. Puhe Jumalan ihmeestä ei ole vain hurskasta puheenpartta vaan elävää todellisuutta.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Donatolaiset iskivät varpaansa kompastuskiveen

    Entä jos piispan on vihkinyt uskostaan luopunut? Saako kirkon ykseyden rikkoa? Nämä kysymykset olivat kirkkoa repineen donatolaiskiistan ytimessä. Vaikka kiista ratkaistiin Karthagossa vuonna 411, sen jälkijäristykset tuntuvat edelleen.

    Pohjois-Afrikassa koettiin 300- ja 400-luvuilla repivä uskonnollinen kiista, jonka jälkivaikutukset ovat olleet merkittävät.

    Donatolaiskiistan osapuolet olivat katolinen kirkko sekä niin kutsutut donatolaiset. He olivat katolisesta kirkosta irrottautunut kristittyjen ryhmä. Donatolaisen kirkon näkemyksen mukaan vain heidän kirkkoyhteisönsä oli pelastettujen ja valittujen yhteisö. Donatolaisten vastustajat nimittivät heitä skismaatikoiksi, joiden toiminta rikkoo kirkon ykseyttä. Skisma-sana tulee kreikan repeämää tarkoittavasta sanasta skhisma.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Virsikirjan piispallinen puolustus

    Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen esittelee uusimmassa kirjassaan 35 hänelle rakkainta virttä. Useimmat ovat virsihistorian klassikkoja. Moni virsi nousee piispan lapsuudesta. Mukana on esimerkiksi hänen isänsä, tuomiorovasti Lauri Huovisen saarnavirsi numero 326, samoin Martti Lutherin virsi numero 170 ja F. G. Hedbergin virsi numero 336.

    Kunkin virren sisältöön liittyvät selitykset ovat hyvin lyhyitä ja helppolukuisia. ”Eeromaiseen” tapaan otsikot ovat nasevia ja todella lyhyitä, esimerkiksi ”Ah”, ”Hän”, ”Ilta”. Otsikot toimivat virren uskonsisällön taitavasti valittuina avainsanoina.

    Piispa Huovinen jatkaa näissä virsiselityksissä samaa metodia, josta hän tuli virassaan tunnetuksi. Huovinen porautui puheissaan ja saarnoissaan raamatuntekstiin usein vain yhden keskeisen käsitteen kautta. Se ei ollut sanoilla keikarointia vaan asian keskittämistä asian ytimeen. Niin tapahtuu myös tässä kirjassa. On virkistävää, että dogmatiikan professorina toiminut piispa avaa virsiä opillisesti ja samalla kokemusperäisesti. Historialliset pikkutiedot eivät rasita lukijaa. Ne on esitetty luettelona kirjan loppusivulla, samoin kirjan loistavien taide- ja luontokuvien lähteet.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista