Luokka Arkistot

    Sanansaattajan maksulliset artikkelit

  • Kaikki
    Vain jäsenet voivat tarkastella tätä luokkaa. Nähdäksesi tämän luokan, rekisteröidy ostamalla Sanansaattajan verkkolukuoikeus.
  • Juuret, voima ja vastuu – miksi Sley toimii Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa?

    Jos Sley irtautuisi kansankirkosta, sillat kapenisivat niin kotimaan seurakuntiin kuin globaaliin lähetystyöhönkin. Kriittiset ystävät katoaisivat kirkon saleista ja moni epäkohta saisi kasvaa rauhassa. Siksi uskonpuhdistajien paikka on kirkon keskellä, ei sen laitamilla, kirjoittaa Evankeliumiyhdistyksen toiminnanjohtaja Tom Säilä.

    Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) perustettiin jo vuonna 1873 – miltei puolivuosisataa ennen itsenäistä Suomea. Silloin evankeliumia vietiin purjelaivoilla satamakaupungeista ja hevoskyydeillä takamaille. Aika, kulkuneuvot ja kiistojen otsikot ovat vaihtuneet, mutta tehtävä ei: tarkoituksemme on “levittää Kristuksen evankeliumia”. Tänään kirkko on maallistuneempi ja sisäiset ristiriidat – virkakysymys, avioliittokäsitys – kuumentavat keskustelua. Miksi Sley silti toimii kansankirkon sisällä?

    Millainen kirkon pitäisi olla – ja millainen kelpaa minulle? Kun aloitin lähetystyöntekijänä Sambiassa, ihmettelin, miten kirkko voi olla niin yksinkertainen. Kastetuista ei pidetty tarkkaa kirjaa ja hallinnollinen jäsenyys oli lähes veteen piirretty viiva. Suomalaiseen, pikkutarkkaan julkishallintokirkkoon tottuneena kysyin itseltäni, voiko ”oikea” kirkko todella olla tällainen. Entä jos oma kirkkoni toimisi kasteesta hautaan siunaamiseen asti samanlaisella keveydellä?

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa piispa Joel Luhamets ”Sillä välin KGB oli piirittänyt rukoushuoneen”

    Emerituspiispa Joel Luhamets näki Viron kirkon vapautumisen kommunismin alta, mutta myöhemmin tulivat uudet haasteet. Uushenkisyyden nousun myötä hengellinen sodankäynti on osa papin arkea.  

    Viron evankelis-luterilaisen kirkon emerituspiispa Joel Luhamets vieraili äskettäin Suomessa, kun Helsingin Luther-kirkolla juhlittiin Sleyn 20-vuotista lähetystyötä Virossa.

    – Suomen kirkko on ollut meille tärkein tuki ja apu, Luhamets toteaa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Matteuksen sukuluettelon neljä naista

    Viimekertaisessa Sanansaattajan numerossa pohdittiin Raamatun sukuluetteloiden merkitystä. Tässä numerossa perehdytään tarkemmin Matteuksen sukuluetteloon. Matteus tähdentää Jeesuksen sukuluettelon avulla, että jokainen ihmiselämä on tärkeä ja rakas Jumalalle. Lapsen odotus ja syntymä on Jumalan tarkoittama ja Jumalan rakkauden lahja.

    Modernissa maailmassa meidät koulutetaan ajattelemaan, että elämä koostuu monien pienten sattumien sarjoista. Matemaatikko innostuu laskemaan jopa arvion, millä todennäköisyydellä joku asia tapahtui tai voisi tapahtua. Tällaisen ajattelun vuoksi voi tuntua vieraalta puhua Jumalan johdatuksesta tai suunnitelmasta, kun nuori nainen tulee raskaaksi ja synnyttää lapsen.

    Lapsen syntymää voidaan kuitenkin tarkastella toisesta näkökulmasta. Monien miljoonien siittiöiden joukosta lopulta yksi hedelmöittää munasolun. Niin monta muuta mahdollisuutta olisi voinut tapahtua hedelmöityksen hetkellä ja nyt niistä toteutui kuitenkin vain yksi ainoa. Joku tarkoitti, että juuri minä synnyin maailmaan. Me olemme kaikki, kuten Psalmissa 139 sanotaan, suuri ihme: ”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla,
    mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä
    !”

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • ”Kyllä pastori, haluan syntyä uuteen elämään”

    Kaste ei Saksassakaan takaa muslimitaustaiselle turvapaikanhakijalle oleskelulupaa. Sen sijaan se maksaa usein perhesuhteiden verran.

    Onko kaste ensisijaisesti a) tunnustustoimi b) osoitus siitä, että olen uskon kanssa tosissani vai c) uudestisyntymisen pesu, jossa tullaan Jumalan lapseksi?

    Esimerkiksi tällaisen kysymyksen äärellä saavat kastekurssilla olevat maahanmuuttajat raapia päätään kurssin päätteeksi järjestetyssä lopputentissä.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • ”Toivon, että pystyin tekemään Marian tarinalle oikeutta”

    Kauhavalaisen, nyt Seinäjoella asuvan Minea Pitkärannan kesäkuuta väritti näytteleminen Kristillisen teatteriyhdistyksen (Kristy) produktiossa ”Risti ja linkkuveitsi”, jota esitettiin kaiken kaikkiaan neljätoista kertaa Seinäjoen nuorisokeskuksessa. Teatteriesityksen oli käsikirjoittanut Cathy Flores, suomentanut Jaakko Pihlajamäki ja ohjannut Johanna Kuparinen.

     

    Mikä sai sinut lähtemään mukaan produktioon?

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Jokainen etsivä löytää

    Olin metsässä kävelyllä parivuotiaan kummilapseni kanssa. Olen juossut samaisen metsän läpi kulkevaa pururataa pitkin lukemattomia kertoja. Se on minulle tuttu metsä, oletan tietäväni hyvin millainen maasto ja kasvillisuus siellä on, koska olen liikkunut siellä usein. Tuttu ympäristö muuttuu usein sellaiseksi, jonka kuvittelee tuntevansa ja josta otaksuu tietävänsä kaiken. Niinpä siihen lakkaa kiinnittämästä huomiota.

    Kummilapseni suhtautui metsään hyvin toisella tavalla: uteliaana ja suurella mielenkiinnolla. Hän ei kiirehtinyt, hänelle etenemistä tärkeämpää tuntui olevan pysähtely. Metsä ei ollutkaan vain ihan tavallinen metsä, se oli tosi mielenkiintoinen paikka. Aina, kun olimme edenneet vähän matkaa polulla, lapsi pysähtyi ja huudahti: ”Hei, etsitään jotain!” Sitten tutkimme maata, puita ja mättäitä, kunnes löysimme jotain, johon huomio kiinnittyi. Sieni! Ketunleipä! Kolo vanhassa kannossa! Pieni kärpänen! Kuollut sammakko! Muutaman sadan metrin matkalla ehdimme löytää vaikka mitä, kun pysähdyimme etsimään. Ja siinä metsästä asioita löytäessämme tulin pysähtyneeksi myös lapsen lähelle ja opin hänestä paljon uutta. Opin, että hän osaa jo nimetä joitakin kasveja. Opin, että hänen mielestään ketunleipä maistuu hyvältä. Ja opin, että pientä mietityttää kuka hoitaa kuolleita tai sairaita eläimiä.

    Olen opetellut Nikean uskontunnustuksen ulkoa yli kolmenkymmentä vuotta sitten kirkon penkissä istuessani. Vaikea sanoa, opinko sanat lukemalla vai kuuntelemalla. Kirkon sivuosan penkissä istuva Pentti lausui uskontunnustukset aina hyvin kovalla äänellä, eikä tekstiin tarvinnut edes keskittyä, kun kuunteli hänen sanojaan ja lausui mukana.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Leo XIV – paavi, jolla on personal trainer ja Instagram-tili

    Paavi Leo XIV vaikuttaa tutkijan mukaan olevan maltillinen, vaatimaton ja varautuneempi kuin edeltäjänsä. Kannanotoissaan hän saattaa kuitenkin olla tätä suorempi.

    Huhtikuun lopulla kuolleen paavi Franciscuksen seuraajaksi valittiin 8.5. Robert Francis Prevost, 69, joka otti nimekseen Leo XIV. Hän on historian ensimmäinen amerikkalainen paavi, vaikka onkin tehnyt suurimman osan työurastaan Yhdysvaltojen ulkopuolella. Prevostilla on Perun kaksoiskansalaisuus, ja hän on toiminut 20 vuotta Perussa pappina ja piispana. Kardinaali hänestä tuli vuonna 2023.

    Paavin valitsee kardinaaleista muodostuva konklaavi, joka äänestää suljettujen ovien takana, kunnes 2/3 määräenemmistö on saavutettu.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Piispainkokous nostatti myrskyn

    Piispainkokouksen kesäkuun alussa antama pastoraalinen ohje samaa sukupuolta olevien parien kohtaamisesta seurakuntatyössä on nostanut melkoisen myrskyn. Välittömänä reaktiona monet uutta avioliittokäsitystä kannattavat juhlivat, miten seurakunnissa vihdoin on lupa vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat parit. Pian ohjeen julkistamisen jälkeen kahdentoista herätysliikejärjestön johtajat julkaisivat kannanoton, jossa muun muassa totesivat ohjeen antaneiden piispojen rikkoneen piispanlupauksensa.

    Kolmenkymmenenviiden kirkolliskokousedustajan allekirjoittamassa julkilausumassa todettiin piispainkokouksen ohjeen pyrkineen selvästi ohittamaan kirkolliskokouksen tekemän päätöksen olla muuttamatta kirkon avioliittokäsitystä. Kirkolliskokouksen liberaalipuolen laatima, 52 edustajan allekirjoittama vastine, puolestaan kiitti piispainkokousta ”inhimillisyydestä, ihmisten välisen rakkauden todeksi hyväksymisestä ja Jeesuksen esimerkin seuraamisesta”. Pian näiden jälkeen neljätoista kirkkoherraa otti kantaa kysymykseen ja kertoi ohjeistaneena omien seurakuntiensa pappeja olemaan vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja. Reaktiot eivät varmasti jää tähän.

    Kirkkomme on sekaisin. Kukaan ei enää tiedä, kenellä kirkossa on johtajuus, vai onko kenelläkään. Kirkkoon on syntynyt pahoja repeämiä. Lähitulevaisuus näyttää, onko tämä vain ohimenevä myllerrys vai onko kirkko pysyvästi vaurioitunut. Voi olla, että jotain peruuttamatonta on nyt tapahtunut.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Elämää seurakunnassa, Kristuksen kirkossa

    Jatkuvasti kysytään, mikä on kirkko, mikä on seurakunta?

    Monien on vaikea ymmärtää, että kirkko ei ole ihmisen perustama. Tietysti täällä historiassa ihmiset sitä rakentavat. Mutta monien vikojen alainen se on. Uhkaa peittyä se kaunis ajatus, että kirkko on meidän hengellinen äitimme. Uhkaa peittyä se, että me olemme kirkko. Uhkaa peittyä se uskonpuhdistajan yksikertainen sana, että kirkko on maan päällä uskovien yhteisö. Pieni lapsikin osaa sanoa, että seurakunta on Jeesukseen uskovien joukko.

    Kirkko ei ole yhdistys eikä maallinen harrastusklubi. Ei joukko, jossa jokainen itse määrittää, mikä kirkko on.  Selasin kotona vanhoja papereitani, koska yritän vähentää kirjojen ja mappien määrää. Vastaan tuli vanha lehtileike. Siinä Helsingin silloinen piispa kirjoitti maan suurimmassa lehdessä: ”Kirkon ydinkysymys on, pysyykö se uskollisena Jumalalle. Pitemmän päälle kirkko voi tavoittaa kansaa vain, mikäli se vastaa ihmisten Jumala-kysymyksiin. Kirkon tärkein tehtävä on olla uskonnollinen yhteisö.”  Näin juuri. Kirkon tehtävä on olla hengellinen yhteisö. Se ei saa kadottaa hengellistä olemustaan, kun monet vieraista aatevirtauksista lähtevät pyrkimykset uhkaavat muuttaa sen tehtävää. Uusin puheenvuoro on Sleyn kotimaanjohtajan kirja Murtunut Kristuksen ruumis. Se on syvältä luotaava katsaus alkukirkosta nykypäivään. Kannattaa lukea.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Evankeliumijuhlan tärpit

    Vieraita lähetyskentiltä, takavuosien gospelbändin comeback, puhetta ajankohtaisista aiheista, yhteyttä yli herätysliikerajojen – ja messu joka päivä. Tervetuloa Evankeliumijuhlaan, keltanokat ja konkarit!

    Indonesian kirkon lähetysjohtaja Richard Beny matkustaa Rautaveden rannoille 9000 kilometrin päästä Länsi-Sumatralta. Beny on itse ollut lähetystyössä Malesiassa ja tällä hetkellä hän toimii Niasin luterilaisen kirkon pastorina ja vastaa kirkon ulkosuhteista. Tänä kesänä Sley lennätti Ulriikka ja Jaakko Kanniaisen Indonesiaan luomaan suhteita ja tunnustelemaan tietä kokoaikaiselle lähettiyksikölle. Sleyn on tarkoitus aloittaa Indonesiassa lähetystyö yhdessä paikallisen luterilaisen BKPN-kirkon kanssa.

    Richard Beny ja Viron kirkon pastori Robert Bunder ovat mukana lauantaina klo 12 juhlakentällä järjestettävässä keskusteluhetkessä nimeltä Onko kristinusko totta?

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista