Luokka Arkistot

    Sanansaattajan maksulliset artikkelit

  • Kaikki
    Vain jäsenet voivat tarkastella tätä luokkaa. Nähdäksesi tämän luokan, rekisteröidy ostamalla Sanansaattajan verkkolukuoikeus.
  • Pääkirjoitus: Nikean perilliset

    Totuuden jälkeinen aikamme kammoaa termejä totuus ja valhe. Kirkossakin vältetään minkään opetuksen tai uskomisen leimaamista vääräksi, vaikkakin yhä edelleen yhden kirkkovuoden sunnuntain teema on “Totuus ja harha”. Sanan ”harhaoppi” ajatellaan kuuluvan pimeään historiaan. Ajatellaan, että oikean ja väärän sijaan on vain erilaisia tulkintoja ja henkilökohtaisia kokemuksia, joita ei voi arvottaa.

    Tänä vuonna vietetään Nikean ekumeenisen kirkolliskokouksen ja siellä laaditun Nikean uskontunnustuksen 1700-vuotisjuhlaa. Kirkon ensimmäisinä vuosisatoina oli selvää, että on olemassa oikea, Raamatun mukainen oppi Jumalasta. Sellainen opetus puolestaan, joka on vastoin oikeaa oppia, on harhaoppia, heresiaa. Nikean uskontunnustus on nimenomaan laadittu siihen aikaan laajaan suosioon päässyttä harhaoppia, areiolaisuutta, vastaan.

    Luterilainen päätunnustus, Augsburgin tunnustus, jatkaa vanhan kirkon linjalla. Sen eri artikloissa määritellään ensin oikea oppi ja sitten useassa kohdassa tehdään rajaa väärään opetukseen toteamalla: ”Seurakuntamme tuomitsevat… ” Luterilaiset isät ymmärsivät, että oikea oppi ei voi elää sovussa väärän opetuksen kanssa. Jumala ei ole yhtä aikaa kyllä ja ei. Valkoinen on valkoista, ja musta on mustaa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Tuli kirkkoon ateisti ja monisuhteinen

    Herätysliikkeiden jumalanpalvelusyhteisöissä käy kaikenikäisiä ihmisiä monenlaisista taustoista. Miten yhteisö voisi toimia niin, että kaikki tuntisivat itsensä tervetulleiksi? Miten tavoittaa nuorten miesten lisäksi myös nuoria naisia? Tätä pohtivat Sleyn Helsingin Luther-kirkon messuyhteisöä lähes vuosikymmenen ajan luotsanneet Soili ja Martti Haverinen Perustan teologisilla opintopäivillä tammikuussa.

    Herätys ei ole välttämättä kaunista katseltavaa, Helsingin Luther-kirkon messuyhteisön pastori Martti Haverinen lataa.

    Martti Haverinen ja hänen vaimonsa, Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Soili Haverinen, ovat Perustan teologisilla opintopäivillä kertomassa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan messuyhteisön arjesta. Soili toimi Luther-kirkon teologina kesään 2023 asti.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • ”Kristillinen seksuaaliopetus on todellista vastakulttuuria”

    Yläkouluihin jaetussa Respektiä-seksioppaassa annetaan seksivinkkejä ja opetetaan ottamaan alastonkuvia. Sleyn nuorisotyön johtaja Juha Heinonen tapaa rippikoulussa rikkinäisiä 15-vuotiaita, jotka ovat kokeneet seksuaalisuuden saralla liikaa.

    Menneenä syksynä sosiaalisessa mediassa nousi kohu yläkouluihin jaetusta Respektiä-seksioppaasta, jossa annetaan yksityiskohtaisia seksivinkkejä ja ohjeistetaan, miten itsestään voi ottaa hyvän alastonkuvan. Vuonna 2019 julkaistua Respektiä-kirjaa on jaettu kouluihin osana Suomen kulttuurirahaston rahoittamaa Lukuklaani-hanketta, jonka tavoitteena on tukea nuorten lukutaitoa. Ruotsissa kirja on valittu vuoden parhaaksi nuortenkirjaksi.

    Kansanedustaja Päivi Räsänen teki hallitukselle Respektiä-kirjasta kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedusteli, miten hallitus aikoo ohjeistaa opetushallitusta ja kouluja, ettei seksuaalivalistuksessa käytetä lapsille sopimattomia materiaaleja. Räsänen kertoi Seurakuntalaiselle saaneensa runsaasti viestejä huolestuneilta vanhemmilta, joiden lapset ovat ahdistuneet kirjasta. (seurakuntalainen.fi 26.11.)

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Ville Virtanen ja Klaus Härö Ei koskaan yksin -elokuvassa. Credit: Andres Teiss, MRP Matila Röhr Productions Suomen Schindleriä ei juhlittu sankarina

    Suomenjuutalaisen liikemiehen, Abraham Stillerin, ansiosta 150 juutalaispakolaista vältti keskitysleirien kauhut. Klaus Härön uudessa elokuvassa Ei koskaan yksin keskitytään kuitenkin niihin kahdeksaan, joita hän ei onnistunut pelastamaan.

    Arno Anthoni, Toivo Horelli, Ari Kauhanen. Nämä kolme miestä muodostivat ”pahan akselin”, joka koitui kahdeksan Suomesta turvapaikkaa hakeneen juutalaispakolaisen kohtaloksi toisen maailmansodan aikana.

    Anthoni toimi jatkosodan aikaan Valtiollisen poliisin (Valpo) päällikkönä, Kauhanen sen ulkomaalaisvalvonnasta vastaavana virkailijana ja Horelli sisäministerinä. Heidän missionaan oli hankkiutua eroon pakolaisista, jotka tahrasivat Suomen maineen Saksan uskollisena liittolaisena.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Suomi-fanit Japanissa

    Suomi kiinnostaa kansainvälisesti, ja erityisen voimakasta kiinnostus on Japanissa. Muumit, Marimekko ja suomalainen design tunnetaan itäisessä Aasiassa hyvin. Mutta mistä japanilaisten Suomi-kiinnostus pohjimmiltaan kumpuaa ja voiko sitä käyttää evankeliumin välineenä?

    Midori Takahashi tutustui Suomeen yläasteikäisenä.

    – 15-vuotiaana menin kymmenen päivän mittaiseen kesävaihtoon Jyväskylään, joka on kotikaupunkini Niizan ystävyyskaupunki. Asuin suomalaisessa perheessä, jossa oli samanikäisiä lapsia. Pidämme vuosikymmenten jälkeen edelleen yhteyttä tuon perheen kanssa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Sarah Crowder Raamatun sivujen ihana rapina

    Raamatun lupaukset ja musiikki. Siinä ovat Las Vegasista Maata Näkyvissä -festarien puhujaksi saapuneen Sarah Crowderin lääkkeet epätoivoa ja pimeyttä vastaan.

    Jeesus ei anna meille aseeksi miekkaa, vaan hän varustaa meidät lupauksillaan. Hän kehottaa meitä olemaan rohkeita, sillä hän on jo voittanut maailman. Näin Sarah Crowder rohkaisi puheessaan nuoria Maata Näkyvissä -festareilla marraskuussa. Saman viestin hän haluaa työssään välittää amerikkalaisnuorille.

    Sarah Crowder opettaa teologia -nimistä oppiainetta Faith Lutheran -koulussa Nevadan osavaltiossa. Koulussa on luokka-asteet 6–12 ja kaksituhatta oppilasta, ja se on Yhdysvaltojen suurin luterilainen koulu. Koulu on yhteydessä Missouri Synodiin, luterilaiseen kirkkoon (The Lutheran Church Missouri Synod). Siellä kaikki oppilaat opiskelevat kristillistä teologiaa uskonnollisesta taustastaan riippumatta. Faith Lutheranissa opiskelee kristittyjen lisäksi muun muassa juutalaisia, muslimeja ja ateisteja.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Uudeksi minä teen kaikki

    Moni potee tänä päivänä ilmastoahdistusta. Onko Jumalalla jotain sanottavaa koko ihmiskuntaa uhkaavan ekokatastrofin kynnyksellä?

    Moni suomalainen katselee harmistuneena uutislähetystä Mannerheimintieltä, jossa pipopäiset nuorisoporukat tukkivat kadun ja estävät liikenteen sujuvan kulun. ”Menisivät mieluummin töihin ja olisivat hyödyksi yhteiskunnalle”, on järkevän ihmisen johtopäätös, kun hän kuuntelee provosoivien nuorten mielipiteitä. On silti hyvä pysähtyä miettimään, mistä tällainen häiriköivä toiminta johtuu.

    Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ympäristöahdistuksen ilmiötä: Kyse on vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat merkittävässä määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Laajassa tarkastelussa sekä ympäristö- että ilmastoahdistus asettuvat osaksi sitä ilmiötä, jossa maailman tila (eli ns. makrososiaaliset tekijät) vaikuttaa mielenterveyteen. Näin Panu Pihkala kuvaa ilmastoahdistusta raportissaan, jossa käsitellään tarkemmin ilmastoahdistuksen kanssa elämistä (mieli.fi: Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen).

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Nikean uskontunnustus kertoo, kuka Jeesus on

    Filosofian professori Phillip Caryn mukaan areiolainen harhaoppi, jota vastaan Nikean uskontunnustus muotoiltiin 1700 vuotta sitten, elää ja voi hyvin edelleenkin.

    ”Me uskomme yhteen Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.” Nikean uskontunnustuksen alku kuulostaa jylhältä ja juhlalliselta.  Mutta tunnustus voi myös tuntua monimutkaiselta ja sen ymmärtäminen vaikealta.  Ymmärtämistä helpottaa, kun tietää, miksi Jeesuksesta ja hänen olemuksestaan puhutaan Nikean uskontunnustuksessa varsin monisanaisesti. Syy on selvä: 300-luvulla tuli välttämättömäksi kuvata tarkasti sekä kolminaisuusoppi että Jumalan ihmiseksi tulemisen ihme. Niin kutsuttu areiolainen harhaoppi oli nimittäin saanut monet kristityt pauloihinsa.

    Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous kokoontui Nikean kaupungissa nykyisen Turkin alueella vuonna 325. Siellä muotoiltu Nikean tunnustus on yksi vanhan kirkon kolmesta yleisestä eli ekumeenisesta ja katolisesta uskontunnustuksesta. Nikean uskontunnustus viettää 1700-vuotisjuhlaansa vuonna 2025.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • kuvassa kirjan kansi KULTTUURI: Isä toivoo, että taivas on totta

    Lari Launonen: Poikani, elä vielä ensi talvi. Lyhyen elämän filosofia. Tammi 2024.

    Kolmivuotiaalta Huugolta murtui luita jo hänen ollessaan äitinsä kohdussa. Muutama kuukausi syntymänsä jälkeen, loppukesällä 2018, Minna ja Lari Launosen esikoisella todettiin hyvin harvinainen, vakava aineenvaihduntasairaus: kakkostyypin mukolipidoosi. Launoset olivat tuosta elokuun päivästä lähtien kuolevan pojan vanhemmat.

    Lari Launosen Poikani, elä vielä ensi talvi alkaa kuvauksella Huugon kuolemasta.  Kirjassa kuvataan elämää erityislapsen kanssa isän näkökulmasta: iloisia leikkejä, laulua, pulkkamäkeä. Lapsen usein hankalaa ruokkimista, kuntoutusta ja lääkitsemistä arjessa. Sairaalareissuja, leikkauksia, tuskaista itkua, isän polvirukouksia olohuoneen matolla. Huugon elämäntarinan rinnalla kulkee hänen isänsä raastavan rehellinen paini oman uskonsa ja epäilystensä kanssa. Lari Launosen pohdintoihin palmikoituu myös hänen hengellinen taustansa, helluntaiherätys, sekä hänen suhteensa omaan isäänsä.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Erkki Jokinen Kolumni: Elämän salaisuus ja Jumalan pelko

    Mahdammeko tajuta tämän suuntaa ja tarkoitusta hapuilevan aikamme keskellä, miten korvaamaton arvo on kyvyllä kunnioittaa. Aikamme piirre on Pyhän katoaminen ihmisen tutkasta. Oikeasti modernilta näyttää se, jolle mikään ei ole pyhää. Siksi tosi vapaudeksi nimetään oikeus pilkata kaikkea ja kaikkia.

    Juuri parhaillaan käydään kiihkeää keskustelua kristillisyyden puhdistamisesta koko olemassaolomme näköpiiristä. ”Uskonnolle altistuminen” on kuin arvaamaton uhka aikamme ihmisen yllä. Sellaiselta vahingolta ajatellaan tarpeelliseksi varjella erityisesti lapsia ja nuoria. Messias ja sen suuri säveltäjä ovat vaarassa saada lopullisen karkotustuomion aikuistuvan suomalaisuuden ilmatilasta.

    Martin Buber, joka oli 1900-luvun merkittävimpiä juutalaisia ajattelijoita, muistutti Jumalan pelosta kypsän ihmisyyden perustana . Hän kirjoitti tästä elämän syvyyssuunnasta kirjassaan Eclipse of God (Jumalan kätkeytyminen, ”Jumala-pimeä”), jonka hän kokosi Yhdysvalloissa pitämiensä luentojen pohjalta suursodan ja juutalaistuhon välittömässä läheisyydessä vuonna 1951. Buber näki, että Jumalan pelko alkaa avautua, kun ihminen tajuaa elämänsä oudon ja käsittämättömän salaisuuden. ”Sitä on Jumalan pelko”, kirjoittaa Buber, ”että hyväksyy elämänsä joka vaiheen Lahjoittajan lahjana.”

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista