Luokka Arkistot

    Sanansaattajan maksulliset artikkelit

  • Kaikki
    Vain jäsenet voivat tarkastella tätä luokkaa. Nähdäksesi tämän luokan, rekisteröidy ostamalla Sanansaattajan verkkolukuoikeus.
  • ”Gospel on enemmän kuin musiikkia” – Juha Heinonen palkittiin Glow-festivaalissa

    Maata Näkyvissä -festareiden ja Sleyn nuorisotyön johtaja Juha Heinonen sai elokuussa Glow-festivaalissa Vuoden Gospel-tunnus -palkinnon. Heinonen on tehnyt vuosikymmenten ajan laajaa työtä suomalaisen gospelmusiikin ja nuorisotyön parissa.

    Se oli yllätys! Rinnallani ehdokkaina samassa palkintokategoriassa oli niin kovaa porukkaa, kuten Anna-Mari Kaskinen, jota on palkittu niin monesta muustakin syystä. Kyllä se tuntui hienolta ja olin tosi yllättynyt. En ole koskaan tehnyt työtä tunnustusten takia, mutta kun tällaisen saa, niin se rohkaisee ja antaa voimia jatkaa.

    Minulle gospel on aina ollut enemmän kuin musiikkia. Olen ollut pienestä asti gospeldiggari (LIISA VOISKO TUOHONKURSIIVIN LISÄKSI/SIJAAN TEHDÄ SELLASEN MERKKIVÄLIEN HARVENNUKSEN, KUN ON VAIKEA SANA T: MARTTI): kymmenvuotiaana kuuntelin Jaakko Löytyn ensimmäistä levyä Asioita, joista vaietaan ja pian sen jälkeen Pro Fiden toista albumia. Kaikki lähti niistä hetkistä. Ajattelen, että gospel on maailman paras väline maailman parhaalle viestille Jumalan rakkaudesta, joka tulee ilmi Jeesuksessa. Moni ajattelee, että se on vähättelyä, jos sanon, että gospel on väline – mutta sehän on valtava asia, jos saa olla väline evankeliumille.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kaipaanko taivaaseen vai Jumalan luo?

    Raamatunlukusuunnitelmani käskee minun avata Filippiläiskirjeen. Sen ensimmäisessä luvussa apostoli Paavali tuskailee kahden kaipuun välillä: toisaalta halu päästä perille jäytää jo vahvana, toisaalta orastavat seurakunnat tarvitsevat Paavalia opettajakseen. Jään makustelemaan Paavalin tapaa kuvata kaipuuta taivaaseen: “Haluaisin lähteä täältä ja päästä Kristuksen luo, sillä se olisi kaikkein parasta.” Taivaskaipuu on toki minullekin tuttu tunne, mutta Paavalille Kristus on niin kaikki kaikessa, että joudun väkisinkin pohtimaan, mikä oikeastaan saa minut kaipaamaan taivaaseen.

    Usein samaistun profeetta Eliaan, joka oli niin kyllästynyt taistelemaan pahuutta vastaan, että pyysi Jumalaa jo ottamaan hänet pois. Kun velvollisuudet kasaantuvat, ihmissuhteet sakkaavat ja maailman murheet painavat raskaina hartioita, tuntuu luontevalta huokailla Jumalan puoleen. Kaipaanko kuitenkaan hänen luokseen silloin, kun ystäviä riittää ympärillä ja hankkeeni tuntuvat menestyvän?

    Muistan, kuinka joskus lapsena luin Ilmestyskirjaa ensimmäistä kertaa. Siinä taivas kuvattiin kyllä kauniina ja upeana, mutta silti en voinut pettymykselleni mitään. Ihmisen osa vaikutti olevan laulaa ylistyslauluja Jumalan edessä, ja vieläpä kokonaisen ikuisuuden. Ajattelin, että ennen pitkää kyllästyisin takuuvarmasti. Nykyäänkin aikoina, jolloin rukouselämä tuntuu takkuavan, ajatus ikuisesta ylistyksestä ei ole se rohkaisevin. Ehkä se kuitenkin on sitä, mitä sieluni todella haluaa silloin, kun mikään synti ei ole sitä repimässä vääriin suuntiin.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Luterilaisen vapaakirkollisuuden kiehtova maailma

    Suomessa on toiminut luterilaisia vapaakirkkoja melkein sadan vuoden ajan ja ensimmäiset vapaakirkot syntyivät evankelisen liikkeen sisällä. Uudet kirkot vaikuttivat osaltaan valtakirkon myönteisempään suhtautumiseen evankelisuutta kohtaan: evankelisia ei voinut kohdella miten vain, sillä valtakirkolle oli olemassa vaihtoehto.

    Suomen evankelis-luterilainen kirkko on selkeästi suurin maassamme toimivista kristillisistä kirkoista. Vaikka sen jäsenmäärä onkin ollut viimeiset parikymmentä vuotta pahasti laskussa, jäsenmäärä on edelleen ylivoimainen suhteessa muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Tosin mitattaessa aktiivisesti seurakuntaelämään osallistuvien osuutta erot tasoittuvat.

    Kirkko mielletään Suomessa luterilaisuuden synonyymiksi siitä huolimatta, että Suomessa toimii useita itsenäisiä luterilaisia kirkkoja, joista osa on ollut olemassa jo yli sata vuotta. Niiden jäsenmäärä on ollut varsin vaatimaton ja niiden syntyhistoria vaihteleva. Tässä artikkelissa tarkastellaan lyhyesti suomalaisia luterilaisia vapaakirkkoja painottuen sellaisiin kirkkoihin, jotka yhä ovat toiminnassa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Jyviä ja akanoita

    Kirkkohallituksen täysistunto päätti kokouksessaan 27.8. vuoden 2026 kirkkokolehdeista. Esitys oli, että kaikille kirkon lähetysjärjestöille annetaan vähintään yksi virallinen kirkkokolehti. Kokouksessa tehtiin kuitenkin vastaesitys, jossa lähetysjärjestöistä kaksi, Sley ja Kansanlähetys, jätettäisiin ilman virallista kolehtia. Vastaesitys voitti äänin 6–4. Kirkkohallituksen täysistunnon enemmistö siis päätti ruveta erottelemaan jyviä akanoista ja piti Sleytä ja Kansanlähetystä akanoina, jotka sopii heittää pois. Virallisen kolehdin menettäminen merkinnee Sleylle noin 50 000 euroa kolehtitulojen pienenemistä.

    Kyseinen päätös kertoo paljon kirkkomme nykytilasta. Heti kokouksen jälkeen Tulkaa kaikki -liike juhli päätöstä ja kiitti kaikkia aktiivejaan, jotka olivat kirjelmöineet aiheesta kirkkohallitukselle. Kirkossa valtaa näyttää siis pitävän perinteisiä kirkollisia arvoja halveksiva Tulkaa kaikki -liike, joka pystyy painostamaan päättäviä elimiä ja jonka pääagenda on konservatiivisten kristittyjen vaientaminen ja saattaminen marginaaliin kirkossa. Samalla äänestyspäätös todistaa taas kerran kirkon vahvasta jakautumisesta.

    Kirkkohallituksen päätös on sopimusrikkomus. Kirkon ja sen lähetysjärjestöjen välillä on laadittu sopimus, jossa todetaan muun muassa: ”Kirkko sitoutuu kohtelemaan kaikkia lähetysjärjestöjään yhdenvertaisin perustein.” Mitkään sopimukset ja sitoumukset eivät näytä merkitsevän kirkon radikaaleille uudistushenkisille mitään, kun he haluavat ajaa kirkkoa hajottavaa agendaansa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Daniel Nummela ”Nyt tarvitaan rohkeutta”

    Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela pitää todennäköisenä, että jos piispojen suhtautuminen herätysliikkeisiin ei muutu, syntyy toinen kirkko.

    Huhtikuussa seitsemän herätysliikejärjestöä kokoontui Ryttylän Kansanlähetysopistolle pohtimaan tulevaisuutta. Tapahtuman nimi oli Kirkkokansan teologinen symposium. Taustalla oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen herätysliikkeiden kiristyneet välit. Erityisesti Sley ja Kansanlähetys ovat olleet kriisin polttopisteessä, koska ne ovat kirkon virallisia lähetysjärjestöjä, mutta eivät ole pappisviran ja avioliiton suhteen taipuneet liberaalille kannalle. Muun muassa Inkerin kirkossa suoritettujen pappisvihkimysten vuoksi Sleyn ja Kansanlähetyksen lähetysjärjestöstatus oli vaakalaudalla, mutta niin kutsutun kuulemismenettelyn jälkeen järjestöt saivat sen säilyttää.

    Ainakin toistaiseksi.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Otatko kutsun vastaan?

    Kutsu Jumalan pitoihin ei ole mikä tahansa kaunis kukkakortti, jota ihastellaan jääkaapin ovessa. Tässä kutsussa on ihmeellinen voima. Se siirtää ihmisen pimeyden vallasta valon valtakuntaan.

    Kotona Vammalassa olin kerran menossa syömään paikalliseen ravintolaan. Aikeeni esti suuri valkoinen kyltti, jossa luki: ”Kutsuvierastilaisuus”. Ravintola oli täyttynyt kutsutuista, joiden joukossa minä en ollut. Nälkäisenä käännyin ovelta.

    Ehkä sinäkin olet joskus odottanut kutsua juhlaan, josta ystäväsi on etukäteen kertonut. Olet kuitenkin jäänyt ilman kutsua. Et ollutkaan juhlien järjestäjän kanssa niin läheinen ystävä kuin olit kuvitellut. Mielesi täyttivät pettymys ja synkät ajatukset.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Luterilaiset rapakon takana

    Yhdellä kirkolla ei ole piispoja, toinen menetti 35 vuodessa puolet jäsenistään ja kolmannessa ei edes rukoilla muuhun luterilaiseen kirkkoyhteyteen kuuluvien kanssa. Sanansaattaja esittelee Yhdysvaltain suurimmat luterilaiset kirkot.

    Missouri-synodi, Yhdysvaltain toiseksi suurin luterilainen kirkko, on yksi niistä harvoista kirkkokunnista, jotka ovat pystyneet kääntämään kirkon suunnan liberaaliteologiasta takaisin Raamattuun ja tunnustukseen, Suomen evankelis-luterilaisen Lähetyshiippakunnan piispa ja Kansainvälisen luterilaisen neuvoston puheenjohtaja Juhana Pohjola sanoo.

    Hän tarkoittaa vuoden 1974 tapahtumia. Tällöin liberaalimpaa raamatuntulkintaa edustaneet St. Louisin seminaarin opiskelijat marssivat ulos kampukselta ja lopulta koko kirkosta vieden mukanaan suurimman osan seminaarin henkilökunnasta, useita kirkon pastoreita ja noin satatuhatta maallikkoa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kirkko ja demokratia

    Viime aikoina on aiheellisesti huolestuttu demokratian tilasta ja tulevaisuudesta niin omassa maassamme kuin maailmanlaajuisesti. Demokraattisten valtioiden määrä on vähentynyt. Myös demokratioiden sisäinen kehitys on monin paikoin ottanut takapakkia.

    Suomi on pärjännyt hyvin kansainvälisissä demokratia- ja oikeusvaltiovertailuissa. Silti meidänkin maassamme on useita kehityskulkuja, jotka haastavat demokratian. Sen vuoksi valtioneuvosto antoi viime keväänä periaatepäätöksen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi.

    Demokratian periaatteita sovelletaan myös muille aloille kuin poliittiseen elämään. Usein demokratia tulee esille puhuttaessa kirkon elämästä ja päätöksenteosta. Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen ja ongelmaton.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Jumalan hyvä suunnitelma

    Sleyn työntekijäpäivillä keskusteltiin pienryhmissä siitä, mitä itse kukin odottaa tulevalta syksyltä. Joidenkin mielissä oli huolia liittyen Sleyn ja kirkon välisten suhteitten kehittymiseen. Alkaneen syksyn aikana kirkon johdon taholta saattaa olla odotettavissa päätöksiä, joilla on vaikutusta toimintaamme kirkollisena herätysliike- ja lähetysjärjestönä. Pitääkö siis olla huolissaan?

    Jumala johtaa historiaa hyvän suunnitelmansa mukaan. Myös me saamme olla mukana siinä historiassa. Jos me olemme uskolliset sille kutsumukselle ja tehtävälle, jonka olemme Jumalalta saaneet, meillä ei ole mitään hätää. Meidän tehtävämme on julistaa evankeliumia lähellä ja kaukana ja hoitaa ihmisiä Jumalan sanalla ja sakramenteilla. Sen tehtävän toteuttamista ei mikään tai kukaan voi estää, emmekä suostu luopumaan kutsumuksestamme edes pakon edessä. Näin me uskomme ja näin me toimimme, ja lopun jätämme hyvän Jumalan käsiin. Ei ole syytä olla huolissaan.

    Minä itse odotan tulevaa syksyä jännittyneenä. Mitähän Jumalalla on varattuna meitä varten? Miten hän mahtaakaan johtaa meitä eteenpäin ja miten auttaa niiden myrskyjen läpi, joita varmaankin on edessä. Välillä huolet ja jopa pelot pyrkivät valloittamaan sydämeni, mutta sitten lohdutan itseäni sillä, että Jumalalla on hyvät suunnitelmat meitä varten. Mitä siis tapahtuukin, uskon sen olevan Jumalalta ja siksi kaikkein parasta mitä meille – ja minulle – voi tapahtua.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Hän on meidän rauhamme

    Raamattu puhuu rauhan Jumalasta. Siksi toivotamme jumalanpalveluksessa ”Kristuksen rauhaa”. Maailmassa rauha näyttää vaikealta ja hauraalta. Juutalaisuuden ja kristinuskon syntysijoilla vihollisuudet lähtivät uusille, koville kierroksille 7.10.2023 jälkeen. Kuohunta on levinnyt eri puolille maailmaa. Viimeksi sotivat Iran ja Israel. Ihmiset ottavat puolia ja vaativat rangaistusta. Viha ja katkeruus ovat kauhistuttavia voimia.

    Kun ajattelin tätä, mieleeni nousi takavuosien kirja Hamasin poika. Se kertoo Hamasin perustajan pojasta Mosab Hassan Yousefista, joka syntyi Länsirannan palestiinalaiseksi, kasvoi vihaamaan Israelia ja israelilaisia, joutui nuorena Israelin turvallisuuspalvelun sieppaamaksi ja päätyi saman turvallisuuspalvelun työntekijäksi. Lopulta eri vaiheiden jälkeen hän kääntyi Jeesuksen seuraajaksi. Käydessään Suomessa vuonna 2011 hän kertoi: ”Jumala, jota nuorena palvoin, ei pitänyt juutalaisista. 18-vuotiaana motiivina työskennellä Israelin hallitukselle oli kosto. Päämääräni oli soluttautua Israelin tiedustelupalveluun ja työskennellä Hamasin hyväksi. Ensimmäisen kolmen vuoden ajan, kun tein työtä vihollisteni kanssa, ystävystyin heidän kanssaan. Opin vihollisiltani monia asioita… Shokeeraavin asia oli se, että Israel ei ole se suuri vihollinen, jota olin etsinyt. Ja yksinkertaisesti, kun Kristus sanoo: ”Rakasta vihollisistasi”, Hän tarkoitti, että rakastaisimme kaikkia. Kun aluksi motiivinani oli kosto ja koston saaminen, myöhemmin päädyin ehdottomaan rakkauteen kaikkia ihmisiä kohtaan.”

    Myöhemmin, opittuaan tuntemaan Jeesuksen, hän sanoo: ”Meidän yhteytemme löytyy vain Jeesuksen Kristuksen kautta.” Mosab oli kulkenut tien vihasta ystävyyteen ja jopa vihollisrakkauteen. Tämän ihmiselle vaikean mutta Jumalalle mahdollisen sovinnon ja rakkauden tien hän löysi Kristuksessa. Kristus oli ja on rauhamme – silloinkin, kun itsessämme emme koe rauhaa. Hyvä ystävä, tänäkin kesänä: ”Kristuksen rauhaa!”

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista