• Todistajien kohtalo

    Perimätieto kertoo, että likipitäen kaikki apostolit todistivat Jeesuksesta lopulta myös verellään.

    Luukas kertoo evankeliuminsa kymmenennessä luvussa, kuinka Jeesus lähettää 72 opetuslasta pareittain lähiseudun kyliin julistamaan Jumalan valtakunnan tulleen lähelle ja parantamaan sairaita. Kun opetuslapset palaavat, he puhkuvat intoa: ”Herra, pahat hengetkin tottelevat meitä, kun käskemme niitä sinun nimessäsi.”

    Jeesus vastaa opetuslapsilleen: ”Älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan.”

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Vähän perspektiiviä

    Meistä jokainen katsoo maailmaa oman kuplansa sisältä. Jos vuoteni ulkomailla Kanadan luterilaisen kirkon palveluksessa minulle mitään opettivat, niin ainakin tämän. Me toistamme lauseita ja tunnustamme totuuksia, joita oma viiteryhmämme puhuu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole yksi yhtenäinen porukka samassa veneessä. Me olemme poreamme, täynnä toinen toistaan isompia kuplia.

    Vaikka oman kuplani sisältä puhunkin, en liene kovin väärässä sanoessani, että meidän kirkossamme on käynnissä 20-vuotisen pappisurani suurin kriisi. Olen käynyt niin monilla rajapinnoilla viimeisen vuoden aikana, että näen tämän olevan totta. Kirkkomme saattaa jopa hajota.

    Minä en kaiketi kykene tuomaan ratkaisua kirkkomme haasteeseen. En ole ainakaan suoraan tämän kriisin osapuoli. En ole kristillisen järjestön tai kirkkomme johtaja. En ole myöskään kirkkomme parhaita teologeja, saati sitten kirkollishallinnon ekspertti. Kenties paras asia, mitä minä voin tähän hetkeen kirkollemme antaa, on perspektiivi. Ulkomailla toimineen papin perspektiivi. Asuinhan kerran paljon isommassa ammeessa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Huonoa ja hyvää teologiaa

    Eräs viime kevään kuuma teologinen keskusteluaihe koski Ville Mäkipellon, Juha Pakkalan ja Raimo Hakolan kirjaa Jumalan synty. Kirjassa esitellään kansantajuisesti yhden teologisen koulukunnan näkemyksiä tieteellisenä totuutena. Kirjan mukaan juutalaisuuden – ja siis myös kristinuskon – Jumala syntyi vasta noin 2600 vuotta sitten, ja Jeesuskin oli oikeasti vain juutalainen rabbi, ja vasta myöhemmin häntä ruvettiin pitämään Jumalana. Kirjassa on paljon muutakin tavallisen raamatunlukijan hiukset nostattavaa materiaalia. Keväiseen keskusteluun toi vielä lisää kierroksia emerituspiispa Wille Riekkisen kirja Valo ja pimeys, jossa hän muun muassa kieltää Jeesuksen ylösnousemuksen todellisena historiallisena tapahtumana.

    Reaktiona kirjojen esittämiin väitteisiin ja piispakunnan hiljaisuuteen 28 kirkolliskokousedustajaa allekirjoitti julkilausuman, jossa todetaan väitteiden olevan yksinkertaisesti harhaoppia ja rohkaistaan piispoja ottamaan osaa keskusteluun ja kumoamaan kyseiset harhat, kuuluuhan evankeliumin puhtauden vaaliminen kirkossa juuri piispoille.

    Yksi reformaation ajan merkittävimpiä debatteja käytiin Erasmus Rotterdamilaisen ja Martti Lutherin välillä tahdon vapaudesta. Erasmus kirjoitti aiheesta kirjan Vapaa ratkaisuvalta, ja pitkään aikaan Lutherin suunnalta ei kuulunut mitään. Sitten hän julkaisi monumentaalisen kirjansa Sidottu ratkaisuvalta. Luther vastasi huonoon teologiaan hyvällä teologialla. Kun kuumin keskustelu Jumalan synty ja Valo ja pimeys -kirjojen ympärillä on jo näyttänyt hiljenneen, julkaisee professori Antti Laato 20-osaisen video-opetussarjan, jossa hyvä teologia taas kerran saattaa huonon teologian häpeään. Suosittelen katsomaan. Videosarja on Turun Lutherin kirkon YouTube-kanavalla nimellä ”Paimentolaisten Jahve – Kolmiyhteinen Jumala”.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa Richard Beny ja Robert Bunder Vähemmistökirkkojen papit Indonesiasta ja Virosta: ”Evankeliumi etenee ystävyydellä”

    Viron ja Indonesian välillä on 10 000 kilometriä, mutta paikallisten luterilaisten kirkkojen näky on yhteinen: nuori sukupolvi pitää varustaa lähetystyöhön.

    Pastorit Richard Beny ja Robert Bunder istuvat kanssani Karkun evankelisen opiston pihapiirin majoitusrakennuksen sohville. On Evankeliumijuhla-viikonlopun lauantai, ja sääennusteista huolimatta ilma on aurinkoinen, suomalaisittain arvioituna ”helteinen”. Richard Benyn mielestä on hitusen koleaa, mutta tunnelmaa hän kehuu lämpimäksi. Beny haluaa ottaa yhteisiä selfieitä jo ennen ensimmäistä kysymystä.

    – Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen Euroopassa, hän kertoo hymyillen.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Leipää ja maitoa 

    Ostatko leipää ja maitoa, vaikka olet joskus nähnyt homeisen leivän ja maistanut hapanta maitoa? On mahdollista, että joku kieltää ostamasta ja vaatii, että leivän ja maidon kanssa ei saa enää olla missään tekemisissä. Mikä siis on ostopäätöksesi?

    Varmasti tuore täysjyväleipä voi homehtua ja aito luomumaito voi pilaantua. Mutta tarkoittaako se sitä, että on syytä kiertää kaukaa leipomot ja meijerit?

    Yhtään leipää ei ole leivottu homehtumista varten eikä ainuttakaan lehmää lypsetty happaman maidon maistamista varten. Leipä ja maito ovat kauppakassissa, koska ne pitävät meidät hengissä. Home ja hapan eivät niiden merkitystä murenna.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Juuret, voima ja vastuu – miksi Sley toimii Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa?

    Jos Sley irtautuisi kansankirkosta, sillat kapenisivat niin kotimaan seurakuntiin kuin globaaliin lähetystyöhönkin. Kriittiset ystävät katoaisivat kirkon saleista ja moni epäkohta saisi kasvaa rauhassa. Siksi uskonpuhdistajien paikka on kirkon keskellä, ei sen laitamilla, kirjoittaa Evankeliumiyhdistyksen toiminnanjohtaja Tom Säilä.

    Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) perustettiin jo vuonna 1873 – miltei puolivuosisataa ennen itsenäistä Suomea. Silloin evankeliumia vietiin purjelaivoilla satamakaupungeista ja hevoskyydeillä takamaille. Aika, kulkuneuvot ja kiistojen otsikot ovat vaihtuneet, mutta tehtävä ei: tarkoituksemme on “levittää Kristuksen evankeliumia”. Tänään kirkko on maallistuneempi ja sisäiset ristiriidat – virkakysymys, avioliittokäsitys – kuumentavat keskustelua. Miksi Sley silti toimii kansankirkon sisällä?

    Millainen kirkon pitäisi olla – ja millainen kelpaa minulle? Kun aloitin lähetystyöntekijänä Sambiassa, ihmettelin, miten kirkko voi olla niin yksinkertainen. Kastetuista ei pidetty tarkkaa kirjaa ja hallinnollinen jäsenyys oli lähes veteen piirretty viiva. Suomalaiseen, pikkutarkkaan julkishallintokirkkoon tottuneena kysyin itseltäni, voiko ”oikea” kirkko todella olla tällainen. Entä jos oma kirkkoni toimisi kasteesta hautaan siunaamiseen asti samanlaisella keveydellä?

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Kuvassa piispa Joel Luhamets ”Sillä välin KGB oli piirittänyt rukoushuoneen”

    Emerituspiispa Joel Luhamets näki Viron kirkon vapautumisen kommunismin alta, mutta myöhemmin tulivat uudet haasteet. Uushenkisyyden nousun myötä hengellinen sodankäynti on osa papin arkea.  

    Viron evankelis-luterilaisen kirkon emerituspiispa Joel Luhamets vieraili äskettäin Suomessa, kun Helsingin Luther-kirkolla juhlittiin Sleyn 20-vuotista lähetystyötä Virossa.

    – Suomen kirkko on ollut meille tärkein tuki ja apu, Luhamets toteaa.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • Matteuksen sukuluettelon neljä naista

    Viimekertaisessa Sanansaattajan numerossa pohdittiin Raamatun sukuluetteloiden merkitystä. Tässä numerossa perehdytään tarkemmin Matteuksen sukuluetteloon. Matteus tähdentää Jeesuksen sukuluettelon avulla, että jokainen ihmiselämä on tärkeä ja rakas Jumalalle. Lapsen odotus ja syntymä on Jumalan tarkoittama ja Jumalan rakkauden lahja.

    Modernissa maailmassa meidät koulutetaan ajattelemaan, että elämä koostuu monien pienten sattumien sarjoista. Matemaatikko innostuu laskemaan jopa arvion, millä todennäköisyydellä joku asia tapahtui tai voisi tapahtua. Tällaisen ajattelun vuoksi voi tuntua vieraalta puhua Jumalan johdatuksesta tai suunnitelmasta, kun nuori nainen tulee raskaaksi ja synnyttää lapsen.

    Lapsen syntymää voidaan kuitenkin tarkastella toisesta näkökulmasta. Monien miljoonien siittiöiden joukosta lopulta yksi hedelmöittää munasolun. Niin monta muuta mahdollisuutta olisi voinut tapahtua hedelmöityksen hetkellä ja nyt niistä toteutui kuitenkin vain yksi ainoa. Joku tarkoitti, että juuri minä synnyin maailmaan. Me olemme kaikki, kuten Psalmissa 139 sanotaan, suuri ihme: ”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla,
    mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä
    !”

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • ”Kyllä pastori, haluan syntyä uuteen elämään”

    Kaste ei Saksassakaan takaa muslimitaustaiselle turvapaikanhakijalle oleskelulupaa. Sen sijaan se maksaa usein perhesuhteiden verran.

    Onko kaste ensisijaisesti a) tunnustustoimi b) osoitus siitä, että olen uskon kanssa tosissani vai c) uudestisyntymisen pesu, jossa tullaan Jumalan lapseksi?

    Esimerkiksi tällaisen kysymyksen äärellä saavat kastekurssilla olevat maahanmuuttajat raapia päätään kurssin päätteeksi järjestetyssä lopputentissä.

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista
  • ”Toivon, että pystyin tekemään Marian tarinalle oikeutta”

    Kauhavalaisen, nyt Seinäjoella asuvan Minea Pitkärannan kesäkuuta väritti näytteleminen Kristillisen teatteriyhdistyksen (Kristy) produktiossa ”Risti ja linkkuveitsi”, jota esitettiin kaiken kaikkiaan neljätoista kertaa Seinäjoen nuorisokeskuksessa. Teatteriesityksen oli käsikirjoittanut Cathy Flores, suomentanut Jaakko Pihlajamäki ja ohjannut Johanna Kuparinen.

     

    Mikä sai sinut lähtemään mukaan produktioon?

    Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
    Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
    ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

    Jatka lukemista